sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tonnin säästöhaaste - mitä sain aikaan ekalla viikolla

Vielä ehtii mukaan viime viikolla lanseeraamaani "Tonnin säästöhaasteeseen"!
Omalla kohdallani tavoitteeseen (toukokuuhun) on 3 kk eli kolme palkkapäivää.
Säästötavoite kuukausitasolla tarkoittaa (1000 € /3 kk =) 333 € per kuukausi tähän villin kortin humppasäästöön J
Yritän muutenkin siirtää säästöön 1000 euroa palkasta, joten tämä toteutuu joka tapauksessa. Mutta mikä osuus säästöistä kohdentuu tähän ”humppa”-kategoriaan? 
Aion laskea siihen arjen valinnoilla tehtyjä säästöjä. Tietenkin voisin pelleillä asian suhteen ja laskea säästöksi kaikkea tyyliin "En juuri tänään käynyt kampaajalla vaikka halusin" tai "Emme ostaneet shampanjaa vaikka olisi ansaittu kyllä"... mutta avaan seuraavilla esimerkeillä näitä asioita tarkemmin tässä:
Logistiikka: Fillaroin töihin pakkasesta ja liukkaudesta huolimatta joka päivä -> säästö fillari vs. bussi 15€ (no, bussin käyttö on muutenkin minun osalta harvinaista). Omaa autoa käytettiin vain porukalla kulkemisiin pari kertaa.
Ruokailut: Söin lounaspassilla ansaitun ilmaisen lounaan ja eväitä (mikroateria) kerran. Kotona söin ns. kunnon ruokaa tai edullisia eineksiä ja suunnittelin valmistettavia ruokia. Vihannespuolelta alle euron per kilo maksavia mm. porkkanaa ja appelsiineja, joita sekä mehustan (porkkanoiden ja sellerinvarsien kanssa) että syön sellaisenaan. Yhtenä päivänä noudin ResQ:n kautta 2 x 3 € maksavat lähes litraiset annokset hyvää keittoa. Perjantai-illan mätöt nakkeja, ranskalaisia ja coleslawia. Viikonlopulle keittelin ihan itse hernekeittoa ison kattilallisen. Keittoa oli mukava tarjoilla myös kavereille ulkoilupäivän päätteeksi. Hinta huimaa päätä edullisuutensa vuoksi (herneet 500 g n. 0,80 €, sipuli, muutama porkkana, mausteet, soijarouhetta = monta litraa alle kahdella eurolla). Säästöjä vs. ulkona syöminen n. 5- 25€.

Jonathan Pielmayer, Unsplash

Huvit: Lauantain hupina töistä saadut leffaliput -> säästö 15€ (oikeastaan x2= 30€).
Kosmetiikka ja hygienia: Naisten vaivojen kanssa vaivauduin käyttämään myös kuukuppia, joka on ekologinen ja edullinen, joskin minun mielestä vähän vaivalloinen -> 3-5 € säästö (hankittu vuosia sitten, jäänyt käyttämättä)
Harrastukset: Liikuntana tällä viikolla ilmaiset kotijumpat -> säästö 3-10€
Muuta: 
  • Pullonpalautukset n. 2€
  •  Ei alkoholia n. 5€
  • Sovin uudesta affiliate-blogiyhteistyöstä

Yhteensä kaikkinensa jopa 60 € säästöt keskiverrosti arvioiden tältä viikolta pelkästään näillä valinnoilla! Kuukausitasolla päästään jo aika lähelle tuota minun säästötavoitettani. 

Miten teillä on mennyt säästöhaasteen kannalta tai ihan muuten vaan kulunut viikko?

maanantai 23. tammikuuta 2017

Tonnin säästöhaaste!

Blogini oli selvästi eilen linkitetty johonkin FB:n syövereihin, kiinnostaisipa kovasti mihin. Vinkatkaa jos joku tiedätte.

Olen jo pidempään pyöritellyt mielessäni säästöhaasteen lanseerausta, ja ajattelin toteuttaa sen nyt niinkuin parempia aikoja odottelematta! Tämä haaste sopii kaikille. Tavoitteenasi voi olla saada kasaan ensimmäiset 1000 € "puskuriin", puskurin päälle alkupääoma sijoittamiseen, touhutonni villiä kesää varten tai remonttirahaa - sinä päätät!



Itse tarvitsisin 1000 € vapauskassan kesälomalle. Haluan tehdä jotain kivaa :). En ole päättänyt vielä mitä, mutta kassan ollessa kunnossa anything is possible!

Saadakseni tonnin kasaan aion

  • asettaa viikkobudjetteja, 
  • syödä enemmän perunoita ja valmistaa ns. "kotiruokaa",
  • pohtia saisinko blogilla lisätuloja,
  • yritän myydä muutamia vaatekappaleita,
  • harrastaa liikuntasetelien / jo maksettujen / ilmaisten harrastusten turvin,
  • keskittää ruokaostokset Lidliin ja S-ryhmään bonusten toiveessa,
  • syödä harvemmin ravintolalounas työpäivinä,
  • hallita sähkön ja vedenkulutusta,
  • pyöräillä (mikäli turvallista liukkauden puolesta) bussin sijaan... ainakin nämä!


Aikataulu ei ole tiukka, tarvitsen rahat aikaisintaan toukokuussa. En ole vielä päättänyt, mihin varat kerään, jotta ne pysyisivät erillään muista. Olisiko tällä kertaa käteinen kuningasvalinta?? Näkisi kuinka määrä kipon pohjalla kasvaa? Vai erillinen uusi ilmainen tili? Vai kirjaanko vain ylös valinnat, joilla sain varoja säästötilille?

Näitä asioita jään pohtimaan.

Haasteeseen osallistuminen yksinkertaisesti:
1. Päätä mihin tonnin tarvitset ja mieti, mikä on sinulle realistinen aikataulu saada se kerättyä valitsemillasi keinoilla.

2. Ilmoita kommenttikentässä, jos olet messissä ja jaa osallistumisesi mahdollisessa omassa blogissasi

3. Minä päivittelen omia kuulumisiani ja kerään parhaat jaetut vinkit yhteen!

Pääasia on, että aloitetaan!

lauantai 21. tammikuuta 2017

Introvertin lauantai ja työnhakua aloittamassa

Viikonloput menevät nopeasti ja niitä on liian harvoin. Tällä kertaa saan viettää viikonloppua ylhäisessä yksinäisyydessäni, rakkaani kirmatessa maailmalla :). Sanonnalla ylhäinen yksinäisyys on minulle positiivinen kaiku, sillä minä todella nautin, kun saan joskus olla yksin. Voi kulua useampikin yksin vietetty viikko tai viikonloppu, ennen kuin alan todella tuntea oloni yksinäiseksi. Ensinnäkin perjantaisin olen työviikon jäljiltä niin väsynyt, että en jaksaisi keskustella tai mennä mihinkään ja lauantait yksin ovat todellisia inspiraatiopäiviä.

Kiitos sosiaalisemman mieheni, tällaisia ihan yksinäisiä tai kahdestaankaan vietettyjä päiviä on todella harvoin, mikä tekee minullekin hyvää. Kuitenkin juuri nämä yksinäiset lauantait ovat minulle parasta palautumista. Yleensä siivoan, hoidan ruokaostokset, liikun, ulkoilen, kirjoittelen blogia ja illaksi majoittaudun sohvalle katsomaan elokuvaa tai sarjoja Netflixistä. Ja jotenkin en haluaisi muuttaa suunnitelmaani, jos joku vaikka pyytääkin jonnekin kylään (mikä olisi kyllä hienoa suostua koska ystäviä ei voi olla liikaa, eikä minulla ainakaan ole). 

Nytkin päivän virallinen agenda (työn haku) on vielä aloittamatta, mutta olen herännyt varhain ja virkeänä, joogannut, käynyt jäällä koirien ja ystävän kanssa lenkillä, tehnyt ruokaostokset ja lukenut blogeja. Tosin eilen illan sain viettää hauskalla tyttöporukalla.

Kohti korkeuksia! Samantha Sophia, Unsplash


No sitten siihen virallisempaan asiaan. Eli määräaikainen työsuhteeni lähestyy vääjäämättä kohti loppuaan. Olisi aika aloittaa aktiivinen työnhaku. Olen jo lähettänyt yhden systeemihakemuksen avoimeen paikkaan ja kaksi sähköpostikirjettä joissa on ollut lyhyt esittely ja CV. Toisesta sain vastauksen, että pitävät minut mielessä, mutta juuri nyt ei aivan minun osaamiselleni paikkoja. Lisäksi avasin tilin Pockethuntiin, mutta en tiedä miten profiloisin itseäni siellä. Ja käyttääkö sitä työnantajat? LinkedIn-profiili on jokseenkin ajan tasalla ja uusi CV-kuva otettu. Ai niin, olen jossain rekryprosessissa myös edelleen mukana AcademicWorkin kautta, mutta homma on jäänyt heillä ilmeisesti jumiin toimeksiantajasta johtuvasta syystä. 

Mitkä olisivat oikeat askeleet uuden työn löytämiseksi?

Kumous-palvelusta sain ilmaisen "Tiivistä työnhaustasi timantti"-oppaan, jonka avulla aion jatkossa paremmin profiloida hakemuksiani ja cv:ni.

En ole vielä aloittanut kampanjaa täysillä, koska määräaikaisen työsuhteen päättyminen tekee uuden työn aloittamisen ajoituksesta haastavaa. Lisäksi olen jotenkin saanut sellaisia viboja, että nykyisessä duunissani voisi olla jatkon mahdollisuuksia, mutta en mitään virallista. Tämän selvittämiseksi kaveri antoikin huippuvinkin, että kysyn esimieheltäni, voinko käyttää häntä suosittelijana kun nyt laitan hakemuksia. Se varmaankin nopeuttaisi päätöstä jatkostani nykyisessä organisaatiossani. 

Markkinoin hieman työttömyyden uhkakuvaani yhdistyksessä, jossa olen mukana, sillä muilla tyypeillä siellä on hyviä suhteita eri firmoihin. Uhka ja mahdollisuus on se, että olen kahden eri aihepiirin asiantuntija, mutta en oikein osaa yhdistää näitä mihinkään olemassa olevaan työhön. Minulla on kuitenkin paljon osaamista kaikenlaisesta yrityksen sisäisestä toiminnasta ulkoiseen viestintään ja ns. Account/service manager-tyyppistäkin kokemusta, eli asiakkaiden tapaaminen on tuttua. Teen mielelläni erilaisia projekteja ja opin nopeasti uusia kokonaisuuksia. Unelmieni työ linkittyisi jotenkin sydäntä lähellä oleviin aiheisiin, mutta en ole missään nimessä ronkeli, vaan innostun aidosti monenlaisista jutuista.

Ajattelin spämmätä ainakin finanssipuolen isoihin taloihin avoimia sekä suoria hakemuksia ja yrittää löytää henkilökohtaisia kontakteja niistä. Samaan aikaan pitäisi laatia LinkedIniin jonkinlainen slideshare-esitys toisesta asiantuntija-alueestani, kunhan vain löytäisin sille aikaa. Työn haku itsessään töiden ohella on haastavaa, ja meillä ei työpaikalla ole edes tilaa, josta puhe ei kuuluisi muille (Kyllä, wc:stäkin kuuluu läpi). Soittelut firmoihin pitäisi siis tehdä lounastauolla ulkona tai sillä riskillä, että muut kuulevat.

Haave yrittäjämäisestä työn teosta myös hieman kangistaa mieltäni, sillä haaveilen vapauksista ja uusista tavoista tehdä työtä.

p.s. Mulla on nyt oikeasti yli 20 000 € rahaa ja varallisuutta!



lauantai 14. tammikuuta 2017

Vinkit 2017 budjettireissuille

Vuosi on lähtenyt käyntiin pohtiessa, priorisoisiko tänä vuonna matkustelua vai pihistelyä. Unelmissani olisin pitempään vapaalla, esim. jossain Aasian lämmössä joogaretriittikeskuksessa. Tai kotimaassa jossain vaikka maatilamajoituksessa työtä vastaan J.. Idyllisiä ajatuksia, eikö?
Tavallaan nyt olisi rahaa buukata joku reissu, mutta koska työtilanne on niin epävarma loppuvuodelle, niin en ole uskaltanut. Toisaalta, jos vain päättäisi jotain, niin sitten tulisi lähdettyä. Ja tuskinpa viikon tai parin matkasta tulisi työnantajalle minkään valtakunnan este.

Puolalainen pikkukaupunki kesäkuussa

Qatar Airlinesin alennuskampanjasta ovat muutkin bloggaajat (Eläkkeellä Thaimaahan) kirjoittaneet. Itselleni Aasiakin on toistaiseksi valloittamatonta maaperää ja sieltä Thaimaa, Indonesia ja Intiakin (lähinnä Goa tai Mysore) kiinnostavat. En ole koskaan käynyt edes Italiassa tai Ranskassa, enkä Amerikassa. Tietyissä piireissä tuntuu, että oma maailmankokemus jää vajavaiseksi, kun ei ole kokemusta noista paikoista. Ja voih, kuinka kauan olenkaan haaveillut Costa Ricalla käymisestä…

Kotimaan matkailussa tänä vuonna tulen todennäköisesti hyödyntämään ns. ”Bleisure”-matkoja (business+pleasure), jollaisella olen tälläkin hetkellä (kirjoitan hotellin sängystä kuin mikäkin Carrie Bradshaw). Oman duunin puitteissa ei reissaamista tule, mutta olen mukana järjestötoiminnassa, jonka kautta voin yhdistää hommat sekä ystävien tapaamisen. Lennot tai junaliput maksavat kuitenkin sen 100-200 € per keikka, niin omasta pussista ei mielellään maksa.  

Nyt kun ei mitään yksittäistä matkahaavetta tai johtotähteä tule mieleen, niin varmaan jään itse hautomaan asiaa toistaiseksi. Kokosin tähän vähän vinkkejä teille lukijoille, miten suunnitella edullisia ja hauskoja matkoja.

1.     Jokaisen ulkomaanmatkan edellytyksenä on kunnollinen hyväksytty matkustusasiakirja, eli useimmiten luonnollisesti Passi. ePassikuva-sivustolla on vinkit passikuvien ottamiseen itse ja mahdollisuus palveluvertailuun, jos päättää käydä valokuvaamossa. Passin saa nykyään noutaa R-kioskilta, joten jos sormenjälkensä on jo kerran antanut, ei käsittääkseni käyntiä poliisilaitoksella tarvita.
2.     Tutustu mahdollisuuksiin, joissa voit yhdistää työnteon ja huvin. Esimerkiksi Australiassa pystyy aika hyvin tekemään hanttihommia Work & Travel –viisumilla. Tutkailin itse viinitiloille työhön pääsyn mahdollisuuksia, ja niitä löytyy Workaway-palvelun kautta myös ympäri maailman. Kotimaassakin kannattaa rohkeasti kysellä näitä mahdollisuuksia. Tiedän ainakin osalla joogaretriiteistä olevan mahdollisuus olla ilmaiseksi tai puoleen hintaan omasta työpanoksesta riippuen.
3.     Tartu tarjouksiin! Lentomatkoissa Euroopan sisällä ei nyt ole palvelulla niin väliä, ja kaukolennoilla hinta on tosi iso osa koko matkan kustannuksista.

4.     Lomaile sesongin ulkopuolella. Thaimaassa käsittääkseni sadekausi on pieni päivittäinen riesa, mutta hotellit ja lennot saa halvemmalla. Keski-Euroopassa taas turistisesonki ei ole vielä käynnistynyt touko-kesäkuussa, mutta suomalaiseen makuun lämpöasteet ovat jo miellyttävällä tasolla. Marraskuu on loistohetki sekä Lapin että kaikelle muullekin matkailulle. Mökit ovat tosi halpoja laskettelukeskusten läheisyydessä.
5. AirBnb-majoituksia kannattaa kokeilla. Omankin kotitalon ylimääräinen tila kannattaa laittaa tarjolle, niin saa toimia kotimaan matkailun edistäjänä ja tienaa samalla rahoja vaikkapa oman talon kunnostukseen. 

Mukavaa viikonloppua ja haaveilkaas auringosta :) 

torstai 12. tammikuuta 2017

Inspiraatiota hyviin kulutustapoihin - brittinainen eli vuoden ostamatta mitään

Iltalehtikin uutisoi kyseisestä kokeilusta, mutta The Guardianin artikkeli aiheesta oli aavistuksen syväluotaavampi ja The Telegraphin vieläkin tarkempi. Käytännössä siis Michelle eli vuoden ostamatta mitään ja kirjoitti kokemuksestaan myös kirjan. 

photo-nic.co.uk, Unsplash

Hän sai säästettyä kokeilullaan 22 000 puntaa. Aika paljon! Artikkelien mukaan eniten hän jäi kaipaamaan kosteusvoidetta (jota ei ollut laskenut pakolliseksi kuten hammastahna ja dödö) ja uusia farkkuja rikkinäisten tilalle. Kokemuspuoli karttui, pyöräily varmaankin paransi kuntoa ja alkoholin käytön vähentäminen oletettavasti piristi.

Kokeilun väliaikaisuus kiehtoo minua, mutta toisaalta itse tuskin pystyisin yhtä kurinalaiseen elämään. Jos saisin ennen jaksoa varmistaa, että minulla on työhön sopivat välineet ja varusteet, voisin hyvin kyllä kokeilla jotakin vastaavaa. Michellen tavoin itselläkin taloustaitojen opettelu on vähentänyt yleistä shoppailuhimoa ja ostamalla onnellisuuteen-ajattelua. Täytyy kyllä myöntää, että erityisesti jännittäviin uusiin tilaisuuksiin tekee edelleen aina mieli ostaa jotain uutta vaatetta. Olen antanut itselleni vähän "löysää" ja viikon sisään ostanut kolme paitaa (mulla on huomenna jännittävä tapahtuma). Toisaalta, mulla on ns. parempia paitoja ollut aika vähän (3 siistimpää paitaa ja 2 bleiseriä, jotka jopa viitisen vuotta vanhoja) ja en halua tulla valokuvatuksi ja päätyä nettiin aina samoissa vaatteissa. Esim. edellisen työpaikan asiakaslehden kansikuvassa olleessa paidassa en haluaisi julkisiin tilaisuuksiin ja samaten profiilikuvan asussa ei viitsisi joka paikkaan mennä. Enpä tiedä onko tällä merkitystä oikeasti millään tasolla. Tosin jos vaikka nyt aloittaisin tällaisen projektin ja saisin yhtäkkiä työn, joka vaatii tietynlaista pukeutumista (esim. pankki), niin olisi pakko hankkia uutta vaatetta. 

Ajattelin kypsyttää tämän kokeilun ajatusta jonkin aikaa. Entä jos toteuttaisi ostamattomuutta vaikka joka toinen kuukausi (toisaalta sitten se hämmentäisi läheisiä, milloin vaikkapa voin matkustaa ja milloin voin harrastaa maksullista liikuntaa) tai kolme kuukautta putkeen? Jos ostamattomuuden vielä perustelisi jollain reissuhaaveella, sitä tuskin edes tarvitsisi erityisemmin selitellä. Omat "ostolakkokategoriat" voi tietenkin itse määritellä, mitä tarvitsee ja mitä ei. 

Herättääkö tämä Michellen tarina teissä kokeiluhaluja?

lauantai 7. tammikuuta 2017

Opiskelija! Näin maksimoit tulosi ja kerrytät säästöjä.

Opiskeluaika kestää hallituksen lyhentämisyrityksistä huolimatta edelleen monilla peruskoulun jälkeen jopa 10-12 vuotta. Korkeakouluopiskelijoilla täysipainoinen työelämään siirtyminen voi tapahtua vasta kolmenkympin kieppeillä. Tämä tarkoittaa taloudellisessa mielessä & perinteisesti ajateltuna, että jengi voi alkaa säästämään vasta ekassa "eläkkeen odottelu"-duunissa. Se taas tarkoittaa sitä, että huonoilla rahankäyttötavoilla 10 % opo-vaatimus ensiasuntoon on säästetty vasta 4-10 vuoden kuluttua eli 35-40-vuotiaana.

Itsellä opiskeluaika meni taloudellisesti ihan ok, mutta taloustaitoni eivät olleet parhaassa mahdollisessa kuosissa. Tuli tehtyä huonoja valintoja ja toivoisin, että olisin jo silloin tutustunut tavisten sijoittamisesta kertovaan kirjallisuuteen ja blogeihin. Toki opiskeluaikanani (aloitin korkeakoulussa 2008) uskottiin vielä kauppiksen professoripiireissäkin rajun nousukauden tekevän paluun. 

Muistan erään proffan sanoneen, että ostakaa edes yksi osake, jotta jaksatte seurata talouden tapahtumia. Minusta yksi osake esim. 20€ + välityskulut tuntui silloin ihan tosi isolta summalta heittää "pois" ja vaikka osakesijoittaminen kiinnosti, uskoin sen olevan mahdollista vain porhoperheiden lapsille ja paljon tienaaville (=me in the future). Muuten ei kyllä yksilötason taloudesta kauppakorkeakoulussa puhuttu yhtään mitään.

Jos nyt voisin toivoa, olisin jo kotikasvatuksessa tai peruskoulussa sisäistänyt säästeliäisyyden hyötyjä. Tai edes kun perustin oman talouteni ja muutin pois kotoa opiskelemaan. Ymmärsin säästäväisyyden tärkeyden ja sijoittamisen mahdollisuudet vasta oltuani hetken työelämässä, luettuani kirjan "Erilainen ote omaan talouteen" (Havia, Lappalainen, Rinta-Loppi 2014 - linkki vie Talentumshopiin, en kostu tästä mitään..)

Freshit eväät auttavat hyvissä talouspäätöksissä

Hallituksen puuhista viis, tässä Ekonomimmin kootut vinkit opiskelijan taloudellisen hyödyn maksimointiin!

1. Pidä välivuosia ja tee hantti-/keikkahommia, kunnes ehkä tiedät paremmin, mitä haluat isona tehdä. Lähes kaikki työelämään siirtyneet kaverini ovat katuneet koulutusvalintojaan. Osa on kouluttautunut uudelleen, osa lähtenyt päättymättömille Aasian reppureissuille ja loput sinnittelevät. Aiemmat sukupolvet vaihtoivat alaa vasta kun heidät irtisanottiin, mutta minun sukupolveni haluaa maksimoida oman elämänsä laadun. Hanttihommia tekemällä ymmärrät työn raskauden ja merkityksen. Pystyt myös pitämään itsesi hyvässä rytmissä opiskeluaikana, kun olet tottunut työn teon rytmiin. Ja pääpointtina tietysti, että tienaat rahat opiskeluvuosille. Ennakkoon tienattua rahaa eivät tulorajat rajoita!!

2. Jos pidät välivuosia ja käyt töissä, älä heitä rahaa roskiin! Tosi tyypillinen tarina, että vaikka asuu lapsuudenkodissa, menee koko palkka shoppailuun. Säästä palkasta aina vähintään 10 - 50 % tulevaisuuden valintoja varten. Jos et oikeasti maksa vuokraa, voit lainata autoa ja ruokaakin välillä saat, on mahdollista säästää helposti 70% tuloista. Pidä osa rahasta likvidinä ja sijoita pienempi osa palkkatuloista esim. rahastoihin tai osakkeisiin.

3. Kun aloitat opiskelut, keskity niihin täysillä. Kannattaa pyrkiä valmistumaan reippaassa aikataulussa ja tehdä töitä vain lomilla. Ota lainaa opiskelujen alkuvaiheessa ja pidä se mahdollisuuksien mukaan tallessa. Lainaa kannattaa kuitenkin ottaa niin paljon, että maksimoit opintolainan verovähennysedun. Jos sinun on pakko tehdä töitä tai jaksat tehdä töitä, ole tarkkana tulorajojen kanssa ja lue tarkkaan Kelan pieni printti. Nimimerkillä kerrankin puolen vuoden tuet palauttanut.. kannatti käydä töissä...

4. Ylläpidä 10 % säästöön -sääntöä myös opiskeluaikana. Päätä itse prosenttisi, mutta laita aina jotain säästöön tai sijoituksiin. Jos opiskelijan tulosi ovat 500 €, laita 10-50 € sivuun. Jos lainarahaa jää tilille reilusti roikkumaan, sijoita sekin tai pidä puskurissa.

5. Asu ja elä edullisesti. Opiskeluaikana soluasumiseen tyytyminen tarkoittaa enemmän käteen jääviä euroja joka kuukausi. Soluasuminen myös opettaa elämästä. Mieti kuitenkin aina kokonaiskustannusta: kaukana koulusta asuminen ei ole halpaa, jos kuljet taksilla kouluun joka päivä!! (Tällaistakin nähnyt.) Älä hanki omaa autoa. Harrasta mahdollisten yliopistoliikuntojen turvin. Hoida terveyttä ja hampaat kuntoon opiskeluvuosien aikana YTHS:n palveluja hyödyntäen. Syö joka päivä 1-2 opiskelijahintaista ruokailua, mutta välttele kahvin ja iltapäiväpullien syömistä yliopiston kahvilassa (nimimerkillä oi niitä aikoja ;o)).. Vaatehankintoihin käytä kirppistä tai neuvottele vanhempien kanssa synttäri- ja joululahjoiksi. 

6. Lähde vaihto-opiskelemaan! Käytä kaikki hyöty tästä irti ja reissaa opintojen turvin. Saat mahdollisesti opintotuet, -lainat ja stipendin. Elä täysillä ja hanki kokemuksia - älä materiaa. Vaihto-opiskelu on ihmisen parasta aikaa.

7. Jos opiskelet jo toista tutkintoa ja opintotukikuukaudet ovat vähissä, voit saada opintolainaa kikkailemalla jäljellä olevien opintotukien kanssa. Palauta aina saamasi opintotuet ja näin jäljellä on aina edes muutama opintotukikuukausi. Niiden olemassaolo takaa, että saat myös opintolainaa samalle ajalle. Pelkällä lainalla ei nykyäänkään välttämättä elä, mutta melkein. 

Toimimalla edellä mainittujen ajatusten siivittämänä, olet vapaa tekemään valintoja opiskeluvuosiesi ajan ja valmistuttuasi sinulla on todennäköisesti pesämuna oman asunnon ostoon. Ehkä sijoituksesi alkavat jo kantaa hedelmää. Joka tapauksessa olet valmiimpi astumaan työelämään, valitsemaan asuinmuotosi eivätkä pienet takaiskut hetkauta talouttasi. 

Huom! Vinkit eivät ole virallista neuvontaa eivätkä välttämättä nykyaikaisten opintotukisäädösten kanssa ajan tasalla. Omasta valmistumisestani on jo pari vuotta, mutta seurailen tässä sivusta poikakaverin (30v) uuden tutkinnon suorittamista. Hän pärjää loistavasti pelkällä opintolainalla, kesätyörahoilla ja säästöillä. Toki hänen vanhempansa tukevat edelleen esim. ostamalla vaatetta ja minä ostan meille jääkaapin täytettä keskimäärin enemmän. 

maanantai 2. tammikuuta 2017

Tavoitteet ja toiveet vuodelle 2017 ja pikakelaus vuoteen 2016

Armon vuonna 2016 tapahtui suuria muutoksia. Niitä on yleensä tullutkin vähintään puolen vuoden välein, mutta nyt vaihdoin sekä asuinkaupunkia että työpaikkaa samalla kertaa. Uusien kokemusten avulla ihminen oppii, mutta en ole varma ovatko kaikki kokemukset silti välttämättä hyväksi. Vuosi tuntuu näin jälkikäteen raskaalta. Kesälomaa oli vain viikko ja muutokset kyllä veivät voimansa.

- Uusi työ. Erilainen kuin vanha. Tavallaan helpompaa ja erilaista, mutta monestakin syystä aika tylsää. Henkilöstöedut paljon huonommat kuin vanhassa. Toisaalta nimekäs konserni ja saan työssäni oppia haluttua tämän hetken osaamista. Minulla on vain ollut kerta kaikkiaan vähän liian vähän töitä. Ottaen huomioon sen, että minulla on yleensä joka paikassa aina liian vähän töitä, tämä vajaus on tuntunut aika rankalta. Työuupumus koska liian vähän tehtävää. Olen melko tehokas ja kaipaan pientä painetta. Toisaalta en väitä, ettenkö olisi nauttinutkin tilanteesta. Parempi joskus niin päin, ettei huku jatkuvasti töihin. Perselihakset tiukilla ja sallitut nettisaitit kahlattu tuhat kertaa.

- Uusi kaupunki, isompi, enemmän mahdollisuuksia. Halpa asuminen, matkustaminen muualle työlästä ja siten kalliimpaakin. Muutama uusi hyvä ystävä. Kokeillut uusia harrastuksia. 

- Muutama lyhyehkö ulkomaanmatka. Mukavia piristysruiskeita ja ihania muistoja jäänyt mieleen!

- Taloudellisesti etenkin muuton jälkeen on mennyt hyvin. Olen saanut säästöön rahaa reilusti joka kuukausi, siitä huolimatta, että olen pitänyt palkattomia vapaita.

- Opiskelin ja valmistuin täydennyskoulutuksessa! Koulutus maksoi kaiken kaikkiaan n. 1300 €. Pitäisi panostaa siihen edelleen ja luoda nimeä, en vain tiedä mistä aloittaa. Somessa jakaminen tai mielipiteiden esittäminen ei vielä tee kenestäkään asiantuntijaa...mutta en keksi oikein muutakaan tapaa. 

- Tavoitteet, tavoitteet, tavoitteet. Koko ajan pitäisi olla enemmän, kauniimpi, rikkaampi, vapaampi, pitää kodista huolta, ulkoiluttaa koiria enemmän, syödä terveellisesti, säästää enemmän... En ole oikein saanut tehdä tarpeeksi mitään mistä nauttisin. En ole päässyt koirien kanssa kunnon metsävaelluksille, en ole päässyt tarpeeksi joogaamaan, sup-lautailemaan pääsin vain kerran... ruokahedonismia on kyllä harrastettu useasti. Aurinkoa olisin kaivannut paljon enemmän. Kesän istuin toimistossa. 

Mietin pitkään vuoden 2017 tavoitteita. Nyt vain tuntuu siltä, etten haluaisi asettaa yhtään tavoitetta itselleni. En pysty enää enempään. Olen väsynyt. En jaksa mitään ekstraa. Pelkkä arjesta selviäminen tuntuu taistelulta tässä kaamos + luistinrata-ilmastossa. 

Siksi aionkin tänä vuonna olla asettamatta mitään virallisia tavoitteita. Elän taloudellisesti oppimani mukaan, mutta aion myös panostaa itseeni ja ottaa riskejä. Jos vain lomaa löytyy, saatanpa lähteä joogaretriitille, vaellella metsissä ja kerätä marjoja ja töissä ollessa käydä hemmotteluhoidoissa. Valokuvata, maalata, joogata.. juoda kurkuma-lattea ja shoppailla Ruohonjuuressa. Lukea sijoituskirjoja, uskoa itseeni ja taloudelliseen kehitykseeni. Unelmissani perustaa yrityksen, ja innostua niin, että en malta nukkua! Aion siis - nauttia, njuter, enjoy, disfrutar, genießen - kaikilla kielillä!

Julia Caesar, Unsplash
p.s. jatkan etf-säästämistä 80€/kk, asp-säästöjä 50€/kk ja pyrin palkasta siirtämään aina n. 400-500€ säästöön. Jos työtilanne vakiintuu, ostan sijoituskämpän, jos ei vakiinnu niin maksan opintolainaa tai odotan pörssilaskua ja nappaan osakkeita. Työtilanteen epävarmuus estää tekemästä kunnollisia suunnitelmia.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Maailma vuonna 2100

Rahalla vapaaksi-bloggaajan haastamana kirjoitan tästä aiheesta.  Käsittelen itseäni mietityttäviä näkökulmia. Vuosiluku tuntuu hullulta, koska en todennäköisesti ole enää itse silloin hengissä.

1. Kannattaako minun enää tehdä lapsia, koska ilmastonmuutos ajaa etelämpien alueiden kansat todennäköisesti pohjoismaisille leveyspiireille? Myös Keski-Euroopasta saattaa tulla ilmastoltaan liian vaikea? Ilmastonmuutosta seurannut kuivuus aiheuttaa ongelmia ruoan ja veden suhteen. Tämä aiheuttanee sotatiloja eri puolille maapalloa. Keskustelimme tästä asiasta ystävien kesken ja yksi oli sitä mieltä, että on itsekkäämpää olla tekemättä lapsia tulevaisuutta hoitamaan. Tai siis, että jos lapsia on liian vähän, niin heidän jakamansa vastuu on liian suuri per henkilö. Enpä nyt oikein tiedä. Valinta lasten hankinnan suhteen pitää kuitenkin ikäni puolesta tehdä aika pian. Todennäköisesti kuitenkin biologinen tarve vetää pidemmän korren ja yritän jossain vaiheessa saada lapsen tai kaksi. 

2. Minkälaista osaamista matkalla vuoteen 2100 tarvitaan? Pitäisikö uskoa robottien nousuun ja rahan merkityksen muuttumiseen? Pääomatulot merkitsevät, jos on vaikea päästä palkkatulojen piiriin, kun robotit ovat korvanneet työtehtäviä. Jos taas varallisuus jakautuu järkevällä tavalla ja elämä on kaikille leppoisaa, ihmiset voivat käyttää aikaansa oman itsensä toteuttamiseen taiteessa/tieteessä/liikunnassa tms.

3. Mitä tulevat sukupolvet meistä ajattelevat? Miettivätkö he, että miksi hitossa ajoitte autoilla, vaikka tiesitte niiden tuhoavan maapallon? Miksi asuitte omakotitaloissa ja lensitte lentokoneilla, kun tiesitte? Miksette voineet luopua lihan syönnistä, kun tiesitte? Miksette auttaneet Syyrian sodassa? 

Haluan uskoa kaikista kurjista kuvitelmista huolimatta, että ihmisyyden kehittymisen kannalta mennään koko ajan parempaan suuntaan. Koulutuksen ja ehkäisyn myötä, samalla uskonnollisuuden muodon muuttuessa realistisempaan suuntaan väestönkasvu tyrehtyy ja teknologia mahdollistaa ekologisemmat tavat tuottaa palvelut ja laitteet. Toisaalta joskus tuntuu ihan täällä kotimaassa, että uskontosoopa estää meitäkin toimivasta järjen äänellä. 

Valoa ja rakkautta vuoteen 2017 ja siitä eteenpäin :)