tiistai 20. lokakuuta 2015

Palkan merkitys työssäkäyvälle

Mielestäni palkan merkitystä aliarvostetaan ja alikorostetaan nykypäivän työyhteisöissä huomattavasti. On hyvä, että palkitsemisessa käytetään muitakin keinoja kuin rahapalkkaa. Rahanarvoisia etuja ja näin lähes kuin palkkaa ovat esim. erilaiset lounasedut, autoetu, puhelinetu, kulttuuri- ja liikuntaharrastuten tukeminen sekä esimerkiksi tarjoilut työpaikalla. Palkitsemisena voidaan pitää myös koulutuksia, vastuun saamista, esimieheyttä ja niin edelleen. On myös useita tutkimuksia (joihin en nyt kyllä kaiva lähteitä), joissa on todettu, että palkankorotus palkitsemisena motivoi aika lyhyen aikaa. On luonnollista, että palkankorotus unohtuu ja paluu vanhaan tunnelmaan työn tekemisessä tulee aika äkkiä. Ei kukaan pysty ylläpitämään kiitollisuuden tunnetta kovin pitkään. Mutta se, että palkasta ei esimerkiksi lainkaan keskustella tai sitä pidetään täysin työehtosopimuksessa annettuna vakaana lukuna tai ettei palkka motivoisi ollenkaan, on mielestäni väärä ajatus.

Käymme töissä kuitenkin tätä tiettyä vastiketta vastaan. Nykyajan organisaatioissa, onni kyllä, keskustellaan kovasti työn tekemisestä ja tyytyväisyydestä. Palkka tuntuu olevan suomalaisille vaiettu aihe. Tämä on hullua, sillä vaakakupissa ovat työ ja siitä saatu korvaus. Erilaisissa elämäntilanteissa palkan merkitys voi vaihdella. Olen ise työuraani aloitteleva, opintovelkainen asp-tilin kartuttaja, jolle rahapalkalla on iso merkitys. En voi itse vaikuttaa palkkaani, sillä yrityksessä on sovittu tietyt kertyvät lisät TES:in päälle ja niistä ei neuvotella. Minun on siis vain istuttava toimistossa 40 tuntia viikossa ja odoteltava kuukauden välein tulevaa palkkapäivää. Todella epämotivoivaa mielestäni. Teen töitä nyt puhtaasti rahan takia, tosin jos voittaisin lotossa saattaisin kuitenkin jatkaa rennommin rantein.

Ratkaisuksi tilanteeseen toivoisin jotain työtä, jossa voin itse vaikuttaa palkkaani ja jossa ahkerointi palkittaisiin. Tässä pulmassa olen ollut jo pidempään. Toisaalta tilanteen miellyttävämmäksi tekisi vain puhtaasti korkeampi kuukausipalkka, jolla pystyisin nopeasti kartuttamaan säästöjä ja tekemään hankintoja elämän varalle. Lisäksi toivoisin, että esimerkiksi kerran vuodessa olisi mahdollisuus edes keskustella palkka-asioista esimiehen kanssa. Vaikka ei olisi tarkoituskaan nostaa palkkaa, olisi hyvä ehkä käydä läpi minkälaisena korvausta pidetään ja onko henkilö tyytyväinen siihen. Näin vältytään myös täysin ennakoimattomilta avainhenkilöiden menetyksiltä paremman palkan perään.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Autokuumetta ja pidemmän aikavälin suunnitelmia

Ajattelin kirjoitella vähän ylös lyhyen ja pidemmän aikavälin taloudellisia tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen on tietysti aina tuloista ja tilanteista kiinni, mutta parhaan ennustuskyvyn mukaan mennään. Tarkoitus oli lyhentää tänä vuonna opintolainaa mahdollisimman paljon, jotta saisin Kelan opintolainavähennykset tämän vuoden verotukseen. Lyhennykset aloitin vasta syyskuussa ja tarkoitus olisi ainakin noin 3000 euroa lyhentää tänä vuonna. Summa menee ainakin osittain säästöistä sillä säästäminen ei ole mennyt niin kultaisesti kuin ajattelin.

Paljonko tämän vuoden puolella pitää siis saada säästettyä? Vakiolyhennykset: syys-joulukuussa 105€ (+korot)= 420€. Tähän päälle pitäisi siis saada noin 2600 euroa. Veronpalautuksia saan noin 800 euroa eli tästä jäisi kuukausisäästettäväksi vielä 1800 euroa. Kolmelle jäljellä olevalle kuulle jaettuna se tekisi 600 euroa kuussa. Ihan siihen en mitenkään pysty, mutta tosiaan säästöistä menee osittain ainakin.

Lisäksi tässä on tämän lyhennyssuunnitelman lisäksi kova himo vaihtaa auto tuoreempaan ja turvallisempaan. Varaa oikeastaan ei olisi, mutta mielitekoa ei tunnu saavan pois mielestä. Onneksi vuoden vaihteen jälkeen voisi sitten viimeistään alkaa säästämisen uuteen autoon. Nykyinen auto on seissyt huoltamolla useamman viikon, joten jonkinlainen lasku sieltäkin on tulossa perään.

Pidemmälle ajanjaksolle ajatellen olisi toiveissa säästää edelleen asuntoon asp-tilin kautta. Ostaminen ei ole ajankohtaista juuri nyt, mutta toivottavasti viimeistään parin vuoden päästä. Auton vaihtamisen jälkeen voisi panostaa joko asp-tilin kartuttamiseen tai tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä opintolainaan. Vaikka laina onkin erittäin edullinen, on parin sadan euron lyhennys suuri osa kuukausituloista. Ja koskaan ei tiedä, jos joutuu työttömäksi tai sairastuu, jolloin maksukyky heikkenee. Tai jo pelkästään työn vaihtaminen huonompipalkkaiseen voi heikentää tilannetta. 

Pitäisi suunnitella vähän kauaskantoisemminkin taloutta, mutta elämä on nyt vähän "odottavassa" vaiheessa ja en tiedä milloin seuraava askel tulee ja mitä se tarkoittaa. Muutanko, vaihdanko työtä,  onko tuleva palkkani pienempi tai suurempi kuin nykyinen ja niin edelleen..