sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Timothy Ferriss: The 4 hour work week

Luin Ferrissin kirjan suomennettuna: "4 tunnin työviikko".  Linkki kirjaan liittyville sivuille: http://fourhourworkweek.com/blog/

Jälkikäteen en voinut olla ajattelematta, olinko lukenut kirjan joskus aiemminkin? Sisältö ja tyyli tuntui niin hirveän tutulta, mutta nimi ei. Kirja on julkaistu 2007, eli vajaat 10 vuotta sitten. Joko maailma on todella muuttunut tähän suuntaan tai sitten vain pyörimme talousblogipiireissä näissä aiheissa. Sillä tuntuu, että eihän kukaan enää mistään muusta puhukaan kuin työstä "vapautumisesta" ja automaattisesta kassavirrasta.

Timothy Ferriss ei kuitenkaan aio tai halua luopua työelämästä kokonaan, hän vain jättäytyy säännöllisin väliajoin "minieläkkeeksi" kutsumilleen jaksoille. Eläkejaksoilla kuuluu sitten reissata ja seikkailla, opiskella paikallista kieltä ja liikuntalajia. Kieltämättä melkoiselta onnellisuuden kaavalta kuulostava kombinaatio. Haaveilen itsekin, että voisin herätä lämpimässä, kävellä rantaviivaa pitkin ja joogata muutaman tunnin. Illalla pitkän kaavan illallinen, lasi viiniä ja musiikkia...ja joinain päivinä muutama sähköposti ja ideoiden kehittelyä.

Kirjassa johdatetaan todella yksityiskohtaisin ohjein tekemään juuri niinkuin Ferriss itse teki, eli perustamaan etämyyntikauppa ja automatisoimaan se. Sen lisäksi opetellaan tehostamaan omaa työskentelyä niin, että lopulta pärjäät neljän tunnin työviikolla. Kirjassa ohimennen selostetaan kyllä tapa tiivistää työskentely myös palkollisena, etätyötä hyödyntämällä.

Kirjassa on makuuni vähän liikaa todella yksityiskohtaisia neuvoja ja jopa listauksia erilaisista nettisivuista, jotka tietysti toimivat ehkä parhaiten jenkkilän lukijoille. Lisäksi tietotekniikan kehitys on auttamatta tuonut muutoksia moniin asioihin, joita kirjassa esitellään. Paketti on tiivistys muutamasta tavasta, joilla pääsee eroon oravanpyörästä. Kirjassa on myös todella hyviä haastetehtäviä, jotka ohjaavat lukijaa pohtimaan omaa elämäänsä tarkemmin.

Rakastan lukea tällaista kirjallisuutta kesälomillani. Inspiroidun, täytyn luovuudesta ja ideoista. Innostun pitkästä aikaa sisäisesti niin, että mahanpohjassa kutkuttaa! Harmi vain, että lomani on nyt ohi. Tiedän, etten pääse vastaavaan tilaan enää töihin palattuani. Se tekee tästä entistä kamalampaa, laskea päiviä palkkapäivästä toiseen ja tuhlata kahdeksan tuntia päivästä. Olen aina ollut sitä mieltä, että enkö voisi tehdä lyhyempää päivää samalla palkalla, koska olen tehokas. Yhdessäkin työpaikassa yksittäisiä työtehtäviä mitattiin järjestelmällä tarkasti: tein toimenpiteitä neljässä päivässä enemmän kuin muut viidessä.

Yhdestä asiasta olen varma. Tulevaisuudessa työhön käytetty aika tulee muuttumaan standardista vaihtelevaksi, ja useimmiten lyhyemmäksi. Järjestelmät ja robotit meillä on jo, enää tarvitaan kulttuurin muutos. Ferriss on edelläkävijä tällä alueella.

Mutta hei, mistä meille sitten maksetaan jos ei toimistossa istumisesta?

Suosittelen lukemaan kirjan jossain vaiheessa, jos on altis tällaiselle hömppälukemiselle. Jos kaipaa tiukkaa faktaa sovellettuna Suomen olosuhteisiin, siinä tapauksessa tämä kirja ei ehkä ole paras sinulle.

p.s. kirjailija on julkaissut myös muita self-help guideja aiheista treenaaminen, kokkaaminen ym :)

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Valuvatko asumistuet asuntosijoittajien taskuun?

Aihe on vaivannut minua tulevana asuntosijoittajana jo jonkin aikaa ja nyt bongasin jutun SalkunRakentajan sivuilta.

Logiikka lyhyesti: koska niin valtava määrä suomalaisia vuokralla asuvia ihmisiä saa valtiolta asumistukea -> vuokrataso nousee edullisillakin alueilla herkästi asumistukien avulla "maksimiin". Tai kuten Osmo Soininvaara blogissaan kirjoitti, ne joiden vuokraa maksetaan toimeentulotuella, voivat ottaa 650€/kk suuruisen vuokra-asunnon. Miksipä enää kukaan siis vuokraisi alle tuon?

Moni asuntosijoittaja on jo pidempään hieronut käsiään yhteen tuottoprosentteja laskiessaan ja yhä useampi "tavis" on halukas hankkimaan sijoitusasunnon käyttäen omaa asuinkiinteistöään päävakuutena lainaosuudelle.

Eli veronmaksajien rahat valuvat yksityisten asuntosijoittajien omaisuudeksi. VVO-yhtymä on vastaava pörssinoteerattu julkinen toimija, jonka pääomistajia ovat eläkevakuutusyhtiöt. Sikäli siis VVO:n vuokralainen sentään "petaa omaa eläkettään" asumalla yrityksen omistamassa asunnossa ;)..

Olisi mielenkiintoista löytää lisää dataa asumistuen saajista ja vastaavasti siitä, onko asuntosijoittajien määrä todellakin kasvanut ja minkälaista tahtia. En halua syyllistää tästä hyötyneitä asuntosijoittajia. Enkä väitä, että olisi erityisen helppoa löytää ja ylläpitää tuottavia sijoitusasuntoja, saati nähdä alkupääoman hankkimisen vaiva ja kantaa lainoitusriski (ja riski huonosta vuokralaisesta).

Mutta minua huolestuttaa hintojen vääristyminen ja ihmisten ajautuminen "loukkuun" siitä syystä, että ei voi enää valita esim. asua huonommalla alueella edullisemmin, kun hinnat ovat kaikkialla samoja. Minua huolestuttaa veronmaksajana valtava asumistuen saajien joukko.

Itse olen onnekseni saanut useimmiten asua sellaisissa vuokra-asunnoissa, joissa vuokra on ollut edullisempi kuin vastaavan asunnon laina+yhtiövastike yhteensä. Olen siis asunut kaupungin tai opiskelija-asuntosäätiön asunnoissa. Toki lainaosuuden maksaminen itse olisi tuonut jo muutaman kymppitonnin varallisuuttakin.

Mitä ajattelette tästä? Haluatteko vain päästä hyötymään tilanteesta vai huolestuttaako tilanne yhteiskunnalliselta kannalta?





torstai 28. heinäkuuta 2016

Lomaterkut

Hola amigos y amigas :)

Pieni lomareissu Lapissa ja Norjan puolella on nyt takana. Kaksi lomapäivää vielä (tai no 1,5) - ihanaa!

Budjettitilanteesta:

Lomabudjetiksi olin optimistisesti laskenut noin 200€, mutta todellinen kustannus oli noin 280€.
-ostin paljon aika kalliita yksittäispakattuja välipaloja ja kuivamuonaa mukaan, mikä oli kyllä hyvä juttu, ettei mennyt ravintoloihin tai kioskeihin rahaa
-bensoihin ehkä n. 100€ omalta osaltani
-majoituimme pari yötä autossa ja yhden yön teltassa leirintäalueella Norjan puolella n. 20€ kahdelta.
-Norjassa ei syöty kertaakaan ravintolassa, jotain snäcksiä ostettiin ja kaupasta mikroateriat ;)..
-"hömpötys" kustannus tuli näköalagondolin pääsymaksuista, mutta voin kertoa, että kannatti!

Aivan upeat näköalat oli vuorella, todellinen seikkailu alkoi vasta siitä gondolilta ylöspäin kavutessa. Suosittelen ehdottomasti reissaamaan tuonne pohjoiseen Norjaan. Koirat jäivät tällä kertaa kotiin hoitoon, joten kotimiehille toin myös tuliaisia n. 15€ arvosta (ja olin ostanut ruokaa etukäteen vähän).

Auton vakuutuslasku tuli myös tähän saumaan, joten 125€ (puolet) meni siihen.

Lopputilikausi:

Pari viikkoa palkkapäivään ja jäljellä oleva budjetti olisi n. 50€/vko käyttörahaa, ilman yllätyksiä. Valitettavasti tuli koiralle tarve eläinlääkäriin, joten siitä on tulossa jonkinlainen lasku myös.

Tiukkaa tekee ja pitää tehdä fiksumpia valintoja - päiväbudjetti on nyt 7€, huomisen jälkeen paljon pienempi. Toisaalta mulla on ollut nyt paljon korttiostoja, joista menee aina 3€ säästötilille, joten säästöön on mennyt yli tavoitteen, joten hätätilanteessa käytän sieltä. Jääkaappi on nyt täynnä, mutta terdellekin pitäisi kavereiden kanssa mennä.

Olen tuntenut hieman ylensyöneeni viime aikoina (vaa'asta on patteri rikki) joten herkuttelua ja syömistä pitää ehkä vähän rajoittaa muutenkin. Ja töissä en voi mennä kalliisiin lounaspaikkoihin joka päivä.

Lomalukemiseksi hain nyt Timothy Ferrissin "4 tunnin työviikko", joten kirja-arvostelua tulossa myöhemmin.

Nauttikaahan kesästä ja pitäytykää budjettikurissa!

p.s. olin tänään ystävän kanssa private shopperina, enkä ostanut mitään, ei tehnyt mieli!


sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Taloudelliset tavoitteet eri ikäkausille

Taittui lisää ikää mittariin. Se saa aina ajattelemaan omia ajatuksia, minkälainen elämänvaihe tai -tilanne kussakin iässä pitäisi olla. Tai miten lähipiiri ja yhteiskunta odottavat. Lukioikäisenä luulin, että 25-vuotiaana minulla olisi oma talo ja piha, hieno auto ja ura nousukiidossa. Ihan rehellisesti luulin nuorena, että se on mahdollista. Todellisuus onkin ollut kovaa työtä, valintoja ja uhrauksia. Eikä siltikään olla taloudellisesti kovinkaan hyvässä tilanteessa. Eikä tuo nuoruuden unelma ehkä olekaan se, mitä oikeasti haluan.

Nyt ikää on 27 vuotta ja takana vuosi blogin kirjoittamista. Täytyy myöntää, että ilman blogia tuskin olisin saanut parannettua taloustilannettani yhtä paljon. Olen pystynyt blogin ja blogiyhteisön avulla keskittymään oikeisiin asioihin ja saanut tukea säästämiseen. Käytännössä siis vuodessa nettovarallisuus on noussut plussalle, kulut on 8kk nousukauden jälkeen saatu taas kuriin ja palkkaa on nostettu muutamilla satasilla. Shoppailuhimot ovat pysyneet poissa jo ainakin pari kuukautta erittäin tehokkaasti.

Mitä sitten seuraavaksi? Mistä haaveilen ja millaiseksi kuvittelen elämäni vaikka 5 tai 10 vuoden päästä? Ihan rehellisesti en yhtään tiedä. En osaa sanoa pitäisikö yrittää hankkia lapsia tai yrittää keskittyä uraan. Vai pitäisikö kokonaan hypätä oravanpyörästä, reissata ja tehdä hanttihommia...ja onko näiden välillä vielä lisää vaihtoehtoja? En ole löytänyt omaa tietäni, mihin haluaisin keskittyä.

Taloudellisesta näkökulmasta olen ajatellut, että vielä säästellään ja parin vuoden sisään sitten ensimmäisen oman tai sijoitusasunnon osto tulisi ajankohtaiseksi. Kuitenkin tilanne on se, että mies opiskelee vielä paljon pidempään ja oma työtilanne on epävarma. Tavoitteet ja tulevaisuus on siis aika blanco taulu tällä hetkellä, mutta mikäs siinä, eletään päivä kerrallaan. Ja pidetään säästäminen elämäntapana. Tuntuu tosi hyvältä, että niukka budjetti on yhteinen asia miehen kanssa, mutta molemmat on valmiita satsaamaan reissuihin ja kokemuksiin.

Ehkä uskallan haaveilla, että nelikymppisenä sitten on jo useampi sijoitusasunto ja sellainen varallisuus, ettei elämä ole duunin painamisesta kiinni. Hui kun hirvittää, ei siihenkään enää kauaa mene..

Minkälaisia kuvitelmia tai tavoitteita teillä on ollut eri ikäkausille? Ovatko ne toteutuneet? Vai oletteko eläneet tulevaisuutta juuri ajattelematta?

Tämän palkkakauden tilanteesta sen verran, että ruokakauppabudjetista 170€ meni jo 120€ kerralla, kun ostin marketista varastoon kuivatuotteita ja kosmetiikkaa sekä sähköhammasharjan päitä. Budjetti ei varmaankaan tule ihan pitämään, etenkään kun lomaviikko on vasta tulossa. Yritän kuitenkin pysytellä erossa hätäkauppareissuista ja järjen kädessä. Tänään sain myytyä taas 12€ arvosta tavaraa kirpparilla ja ensi viikolle olisi ilmaista harrastusta luvassa. Nollan euron päiviä ei ole ollut, kun syön joka arkipäivä lounaan ulkona, ainakin toistaiseksi.





tiistai 12. heinäkuuta 2016

Ennätyspieni palkka heinäkuussa

Useimmille vakiduunareille kesäaika on palkan suhteen kultaista, kun kesälomarahat maksetaan. Itse tuoreessa työsuhteessa pidän päin vastoin palkatonta lomaa viikon, mistä syystä saan huomisessa palkassa "ennätysvähän" rahaa. 1590€ ei todellakaan ole monelle palkansaajalle pieni, vaan normaali netto- tai jopa bruttopalkka. Itse olen nyt jo pari vuotta tienannut enemmän, joten tuntuu yllättävän pieneltä summalta.

Enkä aio pelkästään pärjätä tuolla, vaan aion myös saada siitä jotain säästöön. Tällä hetkellä tiedossani ei ole isompia laskuja, mutta todennäköisesti jotain yllättävää ehtii kuukauden aikana ilmaantua.. Lomareissu on tiedossa, mutta se on sen verran lyhytkestoinen ja majoitus edullisesta/ilmaisesta päästä, että siellä pitäisi pärjätä about 200€:lla bensoineen ja ruokineen.

Budjettisuunnitelmaa:
Asuminen 300€
Opintolainan lyhennys 117€
ASP 50€
Nordnet 50€
Työlounaat n. 150€
Lomareissu 200€
Lemmikit 60€
Ruokakauppa 170€
Polttoaineet 60€
Elokuun puhelinlasku 23€
Häälahja 40€ (lisää häitä, matkaliput ostettu, vanha asu saa kelvata)
Autolaskut tms. epäsäännölliset laskut 100€
=Yht. 1320€
Jää taas säästöön vain 270€, vaikka yllämainitussa listassa ei ole mitään hankintoja esim. vaatteita tai kosmetiikkaa (alusvaatteita tarvitsisin ja kosmetiikka shampoota myöten on juuri loppu) ja joudun siirtämään harrastuksen ohjatusti aloittamista edelleen.

Säästöprosentti olisi yllä olevan mukaan 23% kun hyvä lukema olisi mielestäni 30%. Se tarkoittaisi vajaan 480€ säästöjä..

p.s. keräsin taas iltakävelyllä lisää pulloja ja nettikirpparille meni uusi tuote myyntiin.. vielä kun löytäisi hyviä marjapaikkoja täältä uudesta kaupungista niin saisi pakastimen täyteen!!



maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kesäkuun tilinpäätös ja heinäkuun budjetointi

On aika yrittää ottaa selvää, mitä kesäkuussa tapahtui ja miten voisin elää paremmin heinäkuun tulevan palkkakauden.

Kesäkuu oli, kuten ennakkoon aavistin, todella kallis. Osasyy sille oli toki yli 400 euron koulutuslasku, mutta ajalle osui myös reissu ystävän häihin, juhannus ja makselin ennakkoon jotain vasta elokuulla realisoituvia menoja (junaliput, ovat ennakkoon edukkaita!). En millään pysy kartalla kaikissa ostotapahtumissani, eikä niitä jaksa erkkikään seurata edes  mobiilipankista... ehkä seuraava palkkakausi on jotenkin helpompi. Muistan käyneeni esim. lemmikkieläinliikkeessä ostamassa ruokaa mutta sitä ei excelistäni löytynyt. Asumiseen on laskettu mukaan 100€ maksanut astianpesukone (ostin käytettynä). Jotain pullonpalautuksia olen vähentänyt suoraan kauppaostoshinnasta joten ihan realistinen tämä ei ole.

TULOT

0,55  tölkit ja pullot
24  kirppis
1994  palkka
40  päiväraha
20  s osuuskorko
300  puolison takaisinmaksuja (vuokra ym.)
YHT. 2378,55



MENOT




Asuminen 660
Ruokakauppa 177
Työpaikkalounaat 107,1
Ulkonäkö 130
Puhelinlasku 23,73
ResQ 4
Alkoholi 43
Polttoaineet 150
Käteinen 40
Ravintolat 33,4
Koulutus 434
Junaliput 58
Harrastus 62
Sisustus 21
ASP 50
Nordnet 50
Opintolaina 120
YHT. 
2097,19


Heinäkuun aikana on mennyt maksuun jo mm. reilun 150€ henkivakuutus. Palkasta vähennetään muutama palkaton lomapäivä. Heinäkuussa tehdään myös lomareissu, joka ei tule sekään olemaan ilmainen. Toivottavasti mitään hankintoja ei kuitenkaan tarvitse tehdä. Tässä vaiheessa kuuta, tyypilliseen tapaan, rahat alkavat olla loppu. Kokkailin ekstrana makaronilaatikkoa kaapin jämistä ja pakastin kolme annosta. Jääkaappi on muutenkin täynnä, joten minimiostoilla pitäisi selvitä perjantaihin asti, jolloin taas reissua luvassa. 

Säästötilillä on nyt n. 5000€ ja houkuttelisi heivata sieltä osa Aspiin tai opintolainan maksuun. Auton vaihtaminen ei ole edennyt ja itse alan kallistua ilman autoa elämiseen tai sinnittelyyn vielä vanhalla autolla. Ruokaostosten kanssa pitäisi olla vähän tarkempi ja reissun päällä aina jotain halpaa evästä mukana. Mutta syön kyllä verrattain paljon.. enkä ole kyllä lainkaan lihava :)