keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Mimmin keskikesän terveiset

Hola!

Viikon tuijotellut blogia ja pohtinut järkevää kirjoiteltavaa. Mitään fiksua ei ole mielessä, joten kerrotaanpa sitten ihan kuulumiset.

Duunissa vaikutti, ettei homma rauhoitu sitten millään. Mutta nyt on pari päivää mennyt iisimmin ja ihan mukava ottaa leppoisasti kesällä. Olen tehnyt ylitöitäkin, mutta myös pari normaalipituista tai jopa lyhyempää päivää.

Kotiarki on aika rutinoitunutta nyt kesälläkin. Samat kuviot toistuvat, eli lemmikkien ja kodin hoito sekä kuntosalilla käynnit.

Huolta ja murhetta on koiran terveyteen liittyen. Tutkimuksiin on mennyt jonkin verran rahnaa. Luojan kiitos, ettei ole rahasta kiinni tämä homma. Yksi stressinaihe vähemmän.

Tietsikka on esittänyt hajoamisen merkkejä ja onhan se jo vanha kapistus. Toivottavasti vielä saa lisäaikaa jollain konstilla, ettei tarvitse miettiä uuden ostoa. Ilman ei pysty elämään mutta voisihan se olla hauska kokeilla tietokoneetonta elämää jonkin aikaa. Siis olettaen, että voi lainata puolisolta tarvittaessa ;)..

Etenkin maanantaisin aina mietityttää duunissa käyminen. Pitäisikö nyt nuorena ja lapsettomana repäistä ja toteuttaa omat haaveet silläkin uhalla, että joutuu irtisanoutumaan duunista... en uskalla eikä ole tarpeeksi säästöjä. En tiedä olisiko se sen arvoista kuitenkaan. Ja kun mietin, että oma "uhrautumiseni" töissä käymisestä on niin naurettava verrattuna vaikka sellaiseen, että moni elää tahtomattaan vaikka ilman puolisoa.

Talouspuolella kasvatin yhtä rahastoon menevää kuukausisäästösummaa ja yritän nostaa loppuvuoden säästöastetta tiukentamalla kukkaronnyörejä. Vaikeampi homma kun tuli noita yllättäviä eläinlääkärikuluja, ehkä tulee läppärin ostoa ja reissuja ehkä tulossa.

Osakkeet ja rahastot on hyvällä mallilla ja jos enemmiltä ylläreiltä vältytään niin loppuvuodesta pääsen tekemään ylimääräisen asuntolainanlyhennyksen.

Kuva: Daria Nepriakhina, Unsplash.com

Sireenit tuoksuvat, linnut laulavat ja todistetusti kerran on ollut shortsit jalassa - joten kai sitä kesäksi voi kutsua!

Ihanaa ja rentouttavaa juhannusta!




perjantai 8. kesäkuuta 2018

Loppuvuoden henkilökohtaiset säästötavoitteet tarkentuvat

Tajusin tässä äskettäin, että selkeä tavoite motivoi!

Kuva: Shirly Niv Marton, Unsplash.com


Olin kuvitellut, että kaikki tarkat numeeriset tavoitteet vain masentaisivat minua, mutta eihän se niin välttämättä ole. Aloitin ensin laskemaan, paljonko tarvitsisin säästöön sijoitusasunnon hankintaa varten, mutta se lukema oli vielä niin kaukainen, että päätin aloittaa helpommalla.

Asetin 2018 taloustavoitteekseni 40-50% säästöasteen (sisältäen asuntolainan lyhennyksen). Käytännössä tuo n. 40 % on onnistunut useimmiten, mutta epämääräisyys ahdistaa ja on olo, ettei tiedä onko saavuttanut tavoitteen vai ei. Lukema tosin tuntuu hiukan "huijaamiselta", koska asuntolainan lyhennys on ainut asumiskustannukseni - ja siksi tuntuu hassulta laskea se säästöksi. Mutta muutama muukin näin tekee ja uskon asunnon arvoon, joten mennään tällä.. isompi luku on hienompi eikö? :)

Kuten "puolimiltsi" (eli puolimiljoonaa pääomaa-bloggaaja, jolle Femmis keksi lempinimen), minäkin tykkään tehdä tällaisia yksinkertaisia laskelmia huvikseni. Laskelmat voivat pahimmillaan ajaa motivaatiolaivan karille, mutta nyt löytyi taas inspistä tavoitteeseen laskelman kautta.

Tässä vähän siis torstai-illan hulluttelujani excelistä:
Laskelma, tähän asti tienattu netto 2018 12913
Nettovarallisuus 201712 14500
Nettovarallisuus 201805 17800
Varallisuuden kasvu 3300
Jaettuna 5 kk:lle 660
Säästöprossa per "peruspalkka" (2200) 30,00 %
Säästöprossa koko vuoden tuloista 25,56 %
Jos haluan että säästöprosentti on 40
Loppuvuoden tulot 15400
Koko vuoden tulot 28313
Säästettävä kokonaissumma 11325,2
Säästettävä loppuvuonna 8025,2
Säästettävä per kk  1146,457143

Tuo 40 % tuntuu tätä kautta katsottuna realistiselta ja hyvältä targetilta.

Ihan tavoitevauhdissa en ole, joten kirittävää on. Kuitenkaan tuo säästösumma per kk ei tunnu mahdottomalta. Haasteena on, että loppuvuodelle osunee ulkomaanreissu tai parikin. Tätä kohti kuitenkin nyt yritetään!

Minkälaiset tavoitteet teitä motivoivat? 

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Ennätystulot ja ennätysmenot toukokuussa

Toukokuussa tapahtui! Iso osa oli tiedossa etukäteen mutta luojan lykky, että tuli myös iso palkka juuri tässä kuussa.

- Kosmetologi (pyrin nyt käymään 4 x vuosi)
- Kampaaja (isompi operaatio 1 x vuosi, lisäksi leikkaus 1-2 x / vuosi)
- Vuosipäivän vietto
- Hyvät kelit ja terassilla istuskelua
- Perheen vierailu (tarjoilut isolle porukalle)
- Iso työprojekti kiihtyi ja päättyi
- Lomalentojen varaus
- Kotimaan viikonloppureissun junaliput
- Uuden kodin parvekkeen laitto ja pieniä varustehankintoja kotiin
- Kesäkauden kengät töihin ja halpislaukku "matchaamaan", pyjama, vyö rikkoutuneen tilalle, urheilukengät, luomiväri
- Lisäksi ostin puolet miehen hankkimasta tabletista.
- Tuloista on jo vähennetty joidenkin kymppien arvosta lounasruokailuja.
- ?-kategoriassa on mobile pay-maksuja sekä tunnistamattomia ostoksia tiliotteelta


Tulot 3542

Menot
Asuminen
Lainanlyhennys ja korko 405 €
Muut asumisen menot 49 €
Muut lainat
Opintolaina 110 €
Muut menot
Ruokakauppa 350,05
Lounasruokailu 48,9
Muu ravintolaruokailu 87,55
Alkoholi tai kahvittelu 25,7
? 191,4
Vaatteet ja varusteet 296,9
Koirien menot 68,19
Kosmetologi, kosmetiikka, kampaaja 557
Apteekki 5,9
Auton kulut 2,3
Vakuutus 120
Matkustelu 62
Muu liikkuminen 116
Yhteensä menot 2 496 €

Säästöön 1 451 €
Säästöön ilman asuntolainaa 1 046 €
Säästöprosentti 40,97 %
SP ilman lainaosuutta 29,53 %

Näin tällä kertaa. Syyllisyyden tunteet eivät edes nousseet pintaan, joten menestys sinänsä!

tiistai 29. toukokuuta 2018

Kummasta sinulla on enemmän puutetta: ajasta vai rahasta?

Aika on resurssi, jonka riittävyydestä emme voi kukaan tietää. Vähän jatkona edelliselle pohdiskelulleni, teema näköjään pyörii mielessäni edelleen toisesta näkökulmasta. Eli viimeksi mietin, teenkö liikaa töitä ja viekö työnteko minut uupumukseen. Nyt haluaisin pohtia, mihin aikani oikeasti haluan käyttää.

Olenkin lellinyt itseäni ja käynyt kosmetologin ja kampaajan tuolissa. Kummassakin istuessani huomasin, että sydän hakkasi hurjana ja jouduin tehdä työtä pystyäkseni rentoutumaan. Lopulta rentoutuminen kuitenkin tuli ja luova mieli lähti liikkeelle <3

Kuva: Elaine Casap, Unsplash.com


Kuten aiemminkin olen maininnut, yleensä käyn kampaajalla vain lomilla, koska muuten ei ole aikaa! Kampaamot ovat tavallisesti auki 9-18 välillä ja jos duunipäivä venähtää viiteen, ei ole toivoakaan saada lempparikampaajalta sopivaa aikaa. Ikävä joutua kysymään pomolta vapaata tuollaiseen... riippuu tietenkin pomosta ;)..

Haluaisinkin kysyä teiltä lukijoilta, kummasta teillä on esim. kampaamokäyntien onnistumisen suhteen enemmän puutetta: ajasta vai rahasta?

Mistä asioista tingitte rahan vuoksi ja mistä ajan rajallisuuden vuoksi? Vai ovatko samat asiat jopa molemmilla listoilla?

Itse tingin rahan vuoksi esimerkiksi näistä:

  • ei hienoa autoa
  • ei viimeisteltyjä asukokonaisuuksia
  • ei korkokenkä- tai laukkuvarastoa
  • ei laskettelua tai lasketteluvarusteita
  • ei uusimpia juoksuvarusteita/pyöräilyvarusteita
  • ei kallista sisustusta
  • en asu niin isossa tai hienossa kuin periaatteessa voisi
  • pesulapalvelut
  • kaukana asuvien läheisten tapaaminen

Ajan vuoksi tingin esimerkiksi näistä:
  • ei kovin usein kampaajaa/hierojaa/kosmetologi
  • ei viimeisteltyjä asukokonaisuuksia (tämä on ajastakin johtuva)
  • treenikertoja / vko n. 3 kun voisi olla vaikka 6
  • yöunet jää viikolla monesti 1-2 h liian lyhyiksi
  • en pelaa/soita/katso sarjoja/harrasta taiteita
  • en tee blogia tosissaan
  • lemmikkien omat erityisharrastukset / treenaaminen
  • kynnys käydä lääkärillä on tosi korkealla
  • päivittäinen meditaatio/jooga :(
  • rauhallinen ruokailu ja ruoan pureskelu etenkin työlounailla, myös ruoan laatu
  • en pidä yhteyttä kaukana asuviin ystäviin
  • en kiertele kauppoja, taidenäyttelyitä tai kirppareita
  • budjetointi
  • ruoan valmistus itse












sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Tekeekö vaurauden tavoittelu elämästä tylsää - teenkö oikeita asioita?

Koko viikonloppu on mennyt sormet näppiksillä miettien, mitä voisin ja uskaltaisin kirjoittaa. Julkaisen nyt joka tapauksessa tämän, mitä olen mietiskellyt.

En halua vaikuttaa heikolta tai kyvyttömältä tai erityisen tyytymättömältä työhöni. Tiivistettynä taustatunne ehkä se, että työskentelyni ei ole kestävällä pohjalla ja sairastelen eri tavoin ja säännöllisesti myös yöunet ovat pilalla. Fiilis vaihtelee ja aina kysyttäessä sanon reippaasti, että voin kai ihan hyvin. Tulee töissä siis paljon innostumistakin ja tykkään siellä kohtaamistani haasteista, mutta tänne blogin puolelle sitten puran tätä negatiivista kuormaa.

Kuva: Tyler Nix, Unsplash.com


Minulla on seuraavia fyysisiä oireita:
  • Syketasot työpäivän aikana korkeat
  • Vatsa toimii oikein käytännössä ainoastaan sunnuntaisin
  • En ole virkeä herättyäni, vaikka nukun teoriassa riittävästi
  • Sairastun usein flunssaan
  • Ihoni ei voi hyvin, vaan näyttää stressin merkit ensimmäisenä
Työn hyviä puolia taas ovat:
  • Mahdollisuus kehittää rajattomasti oikeastaan mitä vain
  • Opin ihan älyttömästi koko ajan
  • Kehityn ihmisten kanssa työskentelyssä ja johtajana mm. kohtaamalla vaativia esimiestilanteita
  • Työpaikan hyvä sijainti
  • Palkka, josta saan myös siivun säästöön
  • Saavutan osaamista, jolla pärjään tulevaisuudessa
  • Voin vaikuttaa liiketoiminnan strategiseen kehittämiseen omassa roolissani

Missä ilo? 


Eräs facebook-tuttu oli juuri kirjoittanut blogiinsa siitä, miten koskaan ei saisi työelämässäkään luopua hauskuudesta. Täytyy sanoa, että minulla ei ole juuri koskaan ollut aidosti huippuhauskaa joitain yksittäisiä hetkiä lukuunottamatta. Samaan aikaan juuri tänä viikonloppuna P.Ohatta kirjoitti itsepetoksesta ja siirtymisestään 50 % työajalle sekä Downshiftaamis-blogin kirjoittaja omasta mukavan kuuloisesta elämäntahdistaan. Näihin verrattuna oma elämäni tuntuu aika urapainotteiselle ja tasapainottomalle.

Elämässäni yksi isoimmista suunnannäyttäjistä on säästäminen. En tiedä tavoittelenko yhtään mitään muuta konkreettista? Ja kuten tiedetään, säästäminen on itsessään aika tylsää. Nyt kuitenkin vapaa-aika menee vaan palautumiseen tai usein oikeastaan sairauksista tai kivuista TOIPUMISEEN??!

Onko vaakakuppi kääntynyt niin, että elän töissä käynnin vuoksi eikä toisinpäin? 

Liioittelenko nyt kaikkea negatiivista sen vuoksi, että olen tehnyt erityisen paljon töitä ja tullut kapeakatseiseksi? Olenko tylsää seuraa, kun ainoat kerrottavat jutut ja keskustelun tarpeeni liittyy stressaaviin työtilanteisiin? 

Onko vaurauden tavoittelu ongelman ydin?

En voi irtisanoutua enkä aio vaihtaa alaakaan, koska säästäminen ja asuntolaina. Joten töissä pitää käydä, kuten tietysti kaikkien muidenkin kai. Mitäs jos kuukauden ajan keskittyisinkin vaurauden tavoittelun sijaan vaikkapa meikkaamisen opetteluun?  (Katsoin meikkivideoita netistä ja ihmettelin, miten näillä naisilla on aikaa tuollaiseen, olisipa hauskaa jos minullakin.)

Miten saisin lisättyä hauskuutta ja rentoutta nykyiseen elämäntilanteeseeni?

Minulla on yksi salainen haave, jonka toteuttaminen ei työn takia nyt onnistu, vaatisi pidemmän palkattoman vapaan. Jos työpaikka olisi joustavampi, se voisi onnistua. Nyt näen, että edes kysyäkseni minulla pitäisi olla myös taloudellinen mahdollisuus irtisanoutua kokonaan - muuten olen neuvottelussa aseeton.

Pitäisi myös muistaa tauottaa tietokoneella oloa ja vapaa-ajalla ennemmin tehdä jotain fyysisiä tai taiteellisia juttuja, tai keskittyä vaikkapa ruoanlaittoon. Stressaantuneena vain se tapa avata kone koko ajan tulee jostain. Nytkin tosin olen koneella vaikka pitäisi jo nukkua..

Äh, onpas taas iso kriisi menossa...





maanantai 14. toukokuuta 2018

Kesälukemista: Timanttipesula

Minulla oli jo talvella ilo päästä kuulemaan Unna Lehtipuuta livenä. Unna kirjoittaa ja kertoo vauraudesta - ja jos olet lukenut hänen kolumnejaan, tiedät, ettei tässä puhuta pelkästään rahasta. Vauraus on niin paljon muutakin, kuten itsekin ajattelen.

Unnalla on uskomatonta elämänkokemusta maailman köyhimmistä slummeista alkaen ja hän vaikuttaa tekevän työkseen juuri oikeita, häntä itseään inspiroivia asioita.

Maaliskuun kuukausikatsauksessa lupasin kertoa, miksi olin ostanut kirjan. Tavattuani Unnan minun oli aivan pakko hankkia hänen Timanttipesula-kirjansa. Luin kirjaa hiljaksiin iltaisin ja tein kirjan harjoitteita jälkikäteen.
Unna Lehtipuu: Timanttipesula, 2016. Talentum Pro.

Yksi minuun vaikuttaneista aiheista oli teema rahauskomuksista. Kirjassa ohjataan pohtimaan omia lapsuudesta jääneitä rahaan liittyviä ajatusmalleja sekä yhteiskunnallisia malleja; esimerkiksi sanontoja rahaan liittyen.

Olen prosessoinut hiljalleen asiaa ja todennut itsessäni ainakin seuraavia havaintoja/uskomuksia:
  • Huono omatunto siitä, että pystyn hankkimaan jotain, joka ei ollut tavallista lapsuudessani. Esimerkiksi matkailu, kalliit vaatteet ym. Osittain tämä uskomus varmaan estää minua nauttimasta tai jopa hankkimasta asioita, joista olisi minulle iloa. 
  • Ulkonäköön panostaminen ei ole tärkeää. Työssäni minulle olisi hyötyä siististä ja edustavasta ulkoasusta, myös urakehityksen kannalta. Silti en jotenkin koe omakseni sellaista viimeisteltyä lookkia - vaan tunnen pröystäileväni ja olevani turhamainen! Fakta vaan on se, että minun ammatissani ulkoasun pitää olla erilainen kuin monissa muissa ammateissa, joissa voi huoletta pukeutua villapaitaan tai työnantaja tarjoaa asun. 
  • Säästäminen on mahdotonta. Onneksi taklasin tämän uskomuksen kuitenkin jo n. 25 vuotiaana luettuani kesälomalla talouskirjoja ja blogeja. 
  • Pitkäjänteinen säästäminen ja korkoa korolle-ilmiö eivät onnistu kohdallani, koska jotain pahaa kuitenkin sattuu. Epäilen aloittamista ja uskomista, koska pelkään kaikkia mahdollisia ikäviä elämän varrelle sattuvia asioita. 
  • Naisena minulla olisi hyvä olla vähän vähemmän rahaa kuin miehelläni. 
Eivät edellä luetellut niin vahvoja ole, että ne vaikuttaisivat arkeeni. Kuitenkin jossain syvällä tajunnan tasolla saatan ajatella noin!


Kirja on hyvin käytännönläheinen ja kevyt lukea. Toisaalta se voi aika raadollisesti tuoda sinusta itsestäsi esiin syvälle kätkettyjä ajatuksia ja uskomuksia, jos lähdet tekemään ohjattuja harjoituksia. Suosittelen kirjaa kaikille sijoittajille ja säästäjille, koska se auttaa tunnistamaan muitakin vaurauden muotoja kuin rahan. 

tiistai 1. toukokuuta 2018

Huhtikuun kuukausikatsaus

Huhtikuu oli mukamas rauhaisa kuukausi ja tein paljon töitä. Vappuaattokin oli niin klara, että vietin illan tätä kuukausikatsausta tehden (jeij!) :D.

Katsauksen teko auttaa taas tajuamaan, paljonko oikein tuli kaikenlaista touhuttua:
- kylpyläkäynti
- kylpylähotellissa majoittuminen 1 yö
- kaksi kulttuuritapahtuma
- mökkireissu

Ja kuten viime kuussa paljastin, ostin maaliskuussa kaksi kallista paitaa, jotka tiliotteella näkyivät vasta huhtikuussa. Lisäksi nylonsukkia ja suksivahaa. Työkiireiden vuoksi kauppareissut olivat suunnittelemattomia ja en ehtinyt arkisin Lidliin/suunnitella ostoksia, joten saatoin käydä kymmenen aikaan illalla lähikaupassa useamman kerran. Lounaalla tuli käytyä myös kalliimmissa paikoissa vaihtelun tavoittelu mielessä. Kosmetiikkaa ei tarvinnut ostaa ihonhoitoon (vanhat riittivät), mutta myönnettäköön, että kynsilakan hankin. Kulttuuritapahtumat menivät nyt harrastusten alle tai mahdollisesti alkoholi-osioon, kun äkkiä lukuja exceliin syötin.

Tulot 2200
Muut tulot (päiväraha) 41
Menot
Asuminen
Lainanlyhennys ja korko 405 €
Muut asumisen menot
Muut lainat
Opintolaina 110 €
Muut menot
Ruokakauppa 432,01
Lounasruokailu 73,35
Muu ravintolaruokailu
Alkoholi tai kahvittelu 47,4
Vaatteet ja varusteet 234,78
Harrastukset 38
Kulttuuri
Koirien menot
Puhelinlasku 22,89
Auton kulut 188,99
Matkustelu 178
Yhteensä menot 1 325 €
Säästöön 916 €
Säästöön ilman asuntolainaa 511 €
Säästöprosentti 40,86 %
SP ilman lainaosuutta 22,78 %


Ihan ok kuukausi, ei kuitenkaan mikään voittajafiilis prosentuaalisesti.



Ruokakulujen pienentäminen toukokuussa

Toukokuulle on tulossa kalliimpia yksittäisiä hemmottelujuttuja, joten voisi taas yrittää tinkiä ruokakuluissa. Muutenkin kaipaisin terveyskuuria ja ehkä kokonaan ruokatottumusten muutosta. Syön keskimäärin terveellisesti, mutta ilmeisesti välipalamainen syöminen iltaisin on kalliimpaa kuin että valmistaisi aina päivällisen (ts. kolmannen lämpimän ruoan?). Toki ruokamenot painottuvat minulle, mies käy vähän vähemmän kaupassa (ja syö 2 opiskelijaruokailua päivässä). 

Heikkouteni on yksittäispakatuissa jugurteissa ja rahkoissa, tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa ym. sekä valmisruoissa, joita tulee aika paljon syötyä kiireessä. Valmisruoissa on tosin se hyvä puoli, ettei mitään mene hukkaan eikä tarvitse suunnitella milloin mitäkin syödään. Toisaalta en halua ehkä tällä hetkellä ostaa viikon safkoja kerralla, ettei mitään menisi hukkaan jos mies ei vaikka syökään minun arvioni mukaisesti. 


Lisäksi kun en valmista itselleni liharuokia, proteiinit tulevat pitkälti mm. juustojen muodossa. Ja se on varmaan aika kallista verrattuna esim. linsseihin. Esim. feta on kyllä tosi hyvää, mutta täytyisi löytää joku vegaaninen yhtä hyvä salaatin piristäjä.


Hyviä kasvis/vegaanireseptejä jakoon siis? 


Ajattelin, että voisin alkaa tehdä aamuisin leipien sijaan vihersmoothien n. 3 €.


Lounaaksi joko työpaikkalounas (6-10 €) tai salaatti itse tehtynä n. 4-5 €. 


Välipalaksi hedelmä (1 €) tai bulgarian jugurttia (1€), tai päivällinen jo tässä kohtaa (17 aikaan)..? (4€)Illalla puuro (1€) tai päivällinen jos liikuntarytmi näin päin..Kalliilta kuulostaa kyllä? n. 15€/päivä menisi ruokiin...... mutta nyt taitaa mennä enemmän.