torstai 5. syyskuuta 2019

Vauvapaniikkia ja pesänrakennusta

Tätä kirjoittaessa eksyn erilaisiin nettikauppoihin katsomaan vauvatarvikkeita ja huonekaluja, nukahdan flunssan takia kesken kaiken sohvalle ja tankkaan ruokaa. Keskittymiskyky 0 %. 

Viimeinen työkuukausi ennen äitiyslomaa on käynnistynyt. En tajua, mihin tämä aika menee. Salikorttikin on ollut tauolla kesän eli sinnekään ei ole kulunut aikaa. Ehkä olen vain niin väsynyt, että töiden ja pakollisten asioiden jälkeen en ole enää jaksanut tehdä ylimääräistä. 

Olin aikeissa alkaa järjestellä kotia ja hankkia tarvikkeita vasta äitiysloman alettua, mutta paniikki on iskemässä.. Ehdinkö, jaksanko, entä jos jotain sattuu...? Tässä kyllä useampi viikonloppu on mennyt epänormaalisti erilaisissa juhlissa ja flunssaakin sairasteltu ja myös yhdistyshommia on ollut.

Hätäilen, että en ehdi perhe- ja synnytysvalmennuksiin tai tutustumaan aiheisiin. Vertaisryhmissä netissä monilla on jo kaikki valmiina... apua! 

Kauheasti olisi vielä hankintalistoja ja rahanmenoa, eikä säästötavoitteet ole todellakaan onnistuneet. Lisäksi haluaisin kämppää laittaa uuteen uskoon, jotta pienokaisen tavaroille olisi vähän tilaa jossain ja koti olisi viihtyisä, kun siellä kerran paljon joudun olemaan. Äh, ahdistaa kun ei jaksa miettiä kunnolla ja rahatilanteen vuoksi ei viitsisi kalusteita ostaa. Pari kasvatusopasta on lainassa kirjastosta ja synnytyksestä ja vauvanhoidostakin pitäisi opiskella.

Kyllä tässä on lopulta vaan iso kakku leivottavana. Ja instagramissa muilla on kauniit kodit ja kivasti puetut vauvat... Kaiken kukkuraksi tosiaan raskauden loppuvaiheessa voimat vaan vähenee, ei ole kunto entisensä. Vaikka kaikki onkin raskauden terveydellisessä mielessä hienosti.

Duunissa olen kyllä mieluusti jättäytymässä sivurooliin ja kokonaan pois, vaikka ikävä varmasti tulee sitäkin paikkaa ja ihmisiä. 

Ajatukset on vaan yksi solmuinen lankakerä, mistä en löydä langan päätä, josta aloittaa. Netissä on helppo surffailla ostossivuilla, mutta en uskalla myöskään ostaa mitään. Mies ei suostu kalustehankintoihin ja minusta hänen kaiuttimet ym. eivät sovellu mihinkään kalusteisiin, mikä aiheuttaa lisähaastetta. Onneksi hän on vauvatavaroita alkanut käytettynä hankkimaan. Sanoinkin hänelle etukäteen, että kun palaan kesälomalta töihin, en tule enää jaksamaan hoitaa mitään asioita. Ja se on kyllä pitänyt paikkansa. Ihmeellistä, kun yleensä olen aika energinen ja menevä.

Ajattelin, että kirjoittaminen selkeyttäisi ajatuksia, mutta tuntuu jopa päinvastaiselta. Joku ihme vaihe menossa. Pesänrakennusvietti on tavallaan herännyt, mutta mikään ei etene. 

Ja ai niin, asuntolainaan ei saa lyhennysvapaata hoitovapaalla, kun mun lyhennys on minimi jo muutenkin. Jos ottaisin lyhennysvapaata mahdollisella hoitovapaalla, laina-aika pitenisi ja erä kasvaisi. No, jos on pakko niin sitten on pakko. Miten mun palkka ei muka riitä? Pitäisikö pienentää Nordnetiin menevää summaa 150 €/kk. Sillähän saisi jo paljon sisustusasioita ja vauvatavaroita! Ja kohtahan sitä ollaan valtion tuella muutenkin...niin ei tarvi mitään hankintoja edes miettiä.

Mistähän tässä aloittaisi kun vointi sohvannurkassa sairastelusta vähän paranee? Ja voi kun osaisi ennustaa, mitkä tarvikkeet tulevat tarpeeseen ja mitkä ovat vain vouhotusta ja markkinointia..