Elämä muuttuu

Säästäminen on ollut tänä vuonna ajatusteni viimeisimpänä. Kirjoittamista ja sen tuomaa hyvää oloa on ikävä. Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet sairaan nopeasti, arjesta selviytyen. Helmi- ja maaliskuu olivat suhteellisen pienten menojen kuukausia, vaikka maaliskuussa meni taas eläinlääkäriin melkein 700 euroa (hammashommia..).
En ole jotenkin ehtinyt käydä missään tai ostaa mitään.

Just nyt tuntuu työn puolesta ihan *askalta. Tuntuu, että olen epäonnistunut esimiehenä monessa mielessä ja porukka on vaan niin kovin väsynyttä, kuten itsekin. Työpaikkani on aika vakavamielinen ja siellä vaaditaan kovia tehoja ja suorittamista. Sellainen ei tee minulle hyvää, kun olen luonnostaan itsekin suorittamiseen taipuvainen. Ei tule naurettua töissä, ei. Pikemminkin olen jumissa "fight or flight"-modessa kaiket päivät. Kyynisyys alkaa hiipiä esiin. Onneksi henkisesti en ole aikoihin kokenut taakkaa ja esimerkiksi nukun hyvälaatuista unta, uskoakseni. On ollut niitäkin jaksoja, että käsittelen ikäviä työasioita unissani kaiket yöt.

No kuuluuko aikuisen elämä olla tätä? Ettei jaksaisi mitään ja työ ei oikein anna mitään? Viikonloppuna hoidat pyykit, siivouksen, kaupassakäynnin sekä liikunnan. Suoritus sekin.

Nytkin mulla on hauska ja jännittävä työmatka edessä, mutta en löydä intoa itsestäni.

MUTTA. Fokus on siirtynyt uudelle alueelle, olen nimittäin raskaana. Hyvin alussa, eli epävarmuutta (keskenmenon mahdollisuus) on. Tilanne on kuitenkin se, että jonkin verran se näkyy jo ja muutaman viikon kuluessa en varmaan pysty enää peittämään. Johtuen edellämainitusta, olen aika haluton etsimään uutta työtä tällä hetkellä.

Olisin toki toivonut, että minulla olisi hyvät likvidit säästöt äitiyslomaa ajatellen, mutta päin vastoin kävi. Toki tässä on vielä kuukausia aikaa säästää. Mutta isoja hankintojakin pitää tehdä. Jos kaikki siis ylipäätään menee hyvin.

En ole vielä ehtinyt oikein innostua asiasta ja välillä ihan pelottaa. Mutta toisaalta ihailen peilistä vatsaa ja yritän lähettää pikkuiselle rakastavia ja lämpöisiä ajatuksia <3

Talouspuolella pitäisi ehkä keksiä uusi kohde Amerin myynnistä jääneille rahoille tai sitten otan ne säästöpossun puolelle (=käyttörahaksi mahdolliselle kotihoidontuen kuukaudelle?).

Tällä viikolla yhtenä päivänä oli tosi kurja sää. Jätin koirat minimihoidolle pitkän lenkin sijasta ja lähdin hoitamaan asioita, mutta otin sen myös "omana aikana". Ostin meille uudet verhot ja jotain pientä kivaa. Oli aivan ihana saada olla hetki rauhassa, vain itseä varten. Näitä pitää saada lisää, jos haluan palautua jatkossakin. Voi, kun oma työ voisi sisältää tuollaisia! Ehkä äitiyslomalla on mahdollisuus..?

Onkohan tässä nyt käymässä niin, että mimmistä tulee mamma? ;) Nuoruus jää taa?