maanantai 16. joulukuuta 2019

Mimmistä tuli mamma

Aamulla kirjoittelin pitkästä aikaa blogia, kun mies ja vauva vielä nukkuivat aamu-uniaan. Teksti vain oli kadonnut jostain syystä ennen julkaisua. Uusi yritys. Toivotaan, että vauva nukkuu hetken vielä vaunuissaan.


Äitiys ja vauvanhoito on aivan ihanaa! 

Voi, kunpa olisin hoksannut tämän aikaisemmin. Ainakin meille tässä vaiheessa elämää tämä tuntuu  niin ihanalta. Onneksi myös mies on ollut paljon kotona, vaikka ei opiskeluista voi isyysvapaata pitääkään. Kiirettä tässä kyllä pitää, mutta se on vain ihanaa vaihtelua. Meillä ei ole vielä niin paljon kokemusta, että kaikki rutiinit sujuisivat vauvan kanssa kuin tanssi, mutta ihana on tässä opetellessa.

Kuva: Jens Johnsson, Unsplash.com


Ajattelin kirjoittaa hieman tarkemmin vauva- ja äitiyshankinnoista, nyt kun on hieman enemmän kokemusta siitä, mitä talvivauva ja -äiti tarvitsee.

Tietämättömyyttäni yllätyin, mitä kaikkia apuvälineitä imetykseen tarvitaan. Ja mehän tarvittiin kaikki. Rintakumi, maidonkerääjät, liivinsuojat, käsikäyttöinen rintapumppu, sähkökäyttöinen rintapumppu, tuttipulloja, pulloharja, pesuainetta jne. Onneksi nämä hankittiin suurimmaksi osaksi vasta laitokselta kotiutuessa, koska olisi voinut käydä niinkin, ettei mitään näistä olisi tarvittu. Pumput hankittiin käytettynä. Jouduin myös täydentämään imetysvaatevarastojani, sillä maitoa valuu aina liiveille ja paidoille. Niihin on mennyt penni jos toinenkin. Päällysvaatteita minulla on vain toki pari paitaa ja mekko.

Kaikki meidän hankinnat on tehty Tori.fi:n kautta ja siinä on kyllä säästetty pitkä penni. Ollaan myös saatu ja lainattu aika paljon. Toivottavasti tarvikkeet ovat vielä kunnossa palautukseen tai eteenpäin lahjoitettavaksi. Rahaa on kuitenkin mennyt, koska tarpeelliset hankinnat on vain tehtävä, eikä viitsi kituutella ilman. Eikä päätöksiä voi oikein pitkittää, koska arki pyörii tässä juuri nyt.

Sairaalalasku, kiitos ihanan kotimaamme, oli vaivaiset 245 euroa. Lisäksi erikoiskäynti polilla 45 euroa. Ristiäisiin tulee menemään tarjoilujen vuoksi rahaa, mutta kerrankin kirkollisverolle vastinetta - seurakunnan tilan käyttö on ilmaista.

Kunhan ehdin taas koneen ääreen, aion kirjoittaa tarkemmin taloustilanteestani ja tuotearvioita tekemistäni hankinnoista.

Mistä sinä haluaisit lukea lisää?