tiistai 28. maaliskuuta 2017

Ekonomimmin uratärpit: palautteen vastaanottamisen taito

Keräsin tuossa vähän gallupia, että mitä haluaisitte lukea. Muutamasta kommentista nousi esiin uratärpit.

Yksi vaikeimmista asioista itselleni työelämässä, on ottaa vastaan itseäni koskevaa palautetta. Jännitän negatiivista koskevaa palautetta ja kuvittelen worst case scenarioita. Olen herkkä ja saatan mennä lukkoon tai ainakin sanattomaksi, jos joku antaa tulla päin naamaa. Palveluroolissa taas palautteen vastaanottaminen on paljon helpompaa.

Hyvä johtaja ei koskaan anna palautetta niin, että vastaanottaja menee henkiseen lukkoon. Mutta kaikki eivät ole valitettavasti niin hyviä johtajia. Kaikki eivät edes pysty kokemaan empatiaa. Onneksi yrityskulttuuri on sillä tavalla muuttunut, että huutamista tai armeijatyyliä ei tarvitse suvaita.

Tässä bloggauksessa käsittelen, miten voi kehittyä puhelinasiakaspalvelussa ottamaan vastaan palautetta, miten palautetta tulisi jakaa työyhteisön sisällä ja lopuksi esimerkki ravintolassa asioinnista ja palautteesta.


Puhelinpalautteen zen-mestariksi 

Ihan äskettäin kävi niin, että sain puhelimessa täyslaidallisen *askaa ihan syyttä suotta. Asia ei edes liittynyt työhön, vaan vapaa-ajan harrastustoimintaan. Langan toisessa päässä oli vanhempi herrashenkilö, joka kiukutteli ja uhkaili kuin pikkulapsi.

Yritin rauhoitella, auttaa, neuvoa ja ohjata jatkotoimenpiteistä, mutta henkilö ei päässyt henkisesti rauhoittumaan asian tasolle. Jos kyseessä olisi ollut asiakaspalvelusoitto joltain ihmiseltä, jota en koskaan näkisi, olisin katkaissut puhelun paljon aikaisemmin. Nyt tiesin kuitenkin, että minun pitää tämän henkilön kanssa tulla toimeen ihan kasvotustenkin ainakin pari vuotta.

Siinä siis aikani valitusvirttä, kirosanoja ja uhkailua kuunneltuani nousi palakin kurkkuun. En vain saanut pidettyä tunnetilaani hallinnassa. Huomasin, että on aika kerrata Puhe-Judon perusteita. 

Edellisessä työssäni hoidin vaikeita asiakaspalvelutilanteita usein ja viimeisinä vuosina vain hankalimpia reklamaatiotapauksia. Opin tuossa työssä jo mainitsemani Puhe-Judon avulla suorastaan puhelinasiakaspalvelun zen-mestariksi. Minulla on muutenkin rauhallinen, ystävällinen ja luonnostaan positiivinen ääni ja luonteeltani olen hyvin kiltti ja rauhallinen. En koskaan kiihdy tai sano asiakkaille pahasti. Tärkeimmät avut kuitenkin voi kuka tahansa oppia tuosta koulutuksesta.

Suosittelen kaikkeen puhelinaspaan tuota puhe-judo (tai vastaavaa) koulutusta, mutta jaan siitä mieleeni jääneet pro tipsit teille:

- Kuuntele. Anna asiakkaan sanoa kaikki, keskeyttämättä häntä lainkaan. Joskus vuodatus voi kestää minuutin, joskus 10 minuuttia. Vaikka sinulle tulisi kesken puhelun jo olo, että "hei asia ei ole noin, tiedän vastauksen ongelmaasi", älä yritä sanoa sitä, kun asiakas edelleen tilittää.
Voit sanoa väliin "Mm", "Aivan", "Ymmärrän", "Kyllä" jne sanoja, joilla todistat kuuntelevasi aktiivisesti. Voit myös olla hiljaa, jos et uskalla myötäillä asiakkaan puhetta edes "Mmm"-sanoin. Jos asiakas tällöin ihmettelee, että oletko vielä siellä, kerro kuuntelevasi ja tekeväsi muistiinpanoja.

- Kuuntelemisen idea on siinä, että asiakas pikku hiljaa toivottavasti rauhoittuu, kun joku kuuntelee hänen murheensa. Asiakkaan on rauhoituttava, jotta keskustelu voisi edetä tunnetasolta asiatasolle. Faktoja ei voi alkaa lyödä tiskiin, kun asiakas on raivon vallassa. Mikäli asiakas ei kuuntelemisesta ja ymmärtäväisestä asenteesta huolimatta rauhoitu n. 5-10 minuutin sisällä, on parempi pyytää palaamaan asiaan "Kun me molemmat olemme vähän rauhoittuneet". Älä koskaan syyllistä asiakasta hänen tunnetilastaan, vaan mieluummin ota osa syystä näennäisesti niskoillesi. Rauhoittumista voi edistää myös kommentoimalla tunnetilan kokemusta: "Ymmärrän turhautumisenne" tai "Vaikuttaa siltä, että tämä asia on teille tärkeä".

-Älä koskaan ylenkatso asiakasta (taidot, tiedot, ongelman naurettavuus), sillä hän maksaa palkkasi!

- Kun päästään siihen, että asiakas pystyy ottamaan vastaan tietoa, ole rehti ja asiallinen. Pyydä anteeksi, vaikka vika ei olisi sinun tai yrityksen. Ota vastuu siten, että sovit tarkat jatkotoimenpiteet ja huolehdi, että sinä soitat asiakkaalle jatkossa. Jos et tiedä vastausta tai asia vaatii selvitystä, kerro se asiakkaalle. Kerro myös minkälainen prosessi asian selvittäminen tulee olemaan ja kauanko siinä menee.

Vuodet puhelinasiakaspalvelussa, esimiehenä ja asiantuntijaroolissa pahimmat reklamaatiot käsitellen, ovat tuoneet todella hyvät opit elämään. Jokainen hankala palautteenantaja on myöhemmin pyytänyt anteeksi tai kiitellyt minua henkilökohtaisesti. Myös tuo taannoinen harrastusasian tilittäjä otti yhteyttä pahoitellaakseen käytöstään ja pyytääkseen anteeksi. :) Ja minähän annan.

Palautteen antaminen työyhteisössä

Mitä enemmän palautetta annetaan ja saadaan, sitä vähemmän sille muodostuu kynnystä tai tunnemyrskyjä. On tärkeää, että positiivinen palaute ohittaa määrässä negatiivisen, ja että antotapa on kunnioittava. Puhejudosta tuttu "sinun virheen" kääntäminen "meidän virheeksi" alentaa palautteen annon kynnystä ja helpottaa vastaanottamista. 

Olen esimiehenä kuitenkin törmännyt myös henkilöön, joka ei meinannut ymmärtää häneen kohdistettua kritiikkiä sitten millään! Hän tulkitsi kehityspalautteenkin jotenkin kummallisesti kehuksi :D. Tällaisille henkilöille palaute on annettava kunnioittavasti, mutta suoraan ja kaunistelematta. Joskus myös pieni uhka tai ultimatum on paikallaan: "Jos et ala tulla tästä edespäin ajoissa töihin, liukuvasta työajasta joudutaan luopumaan koko yrityksessä". 


Mutkattomuus tekee hyvän ravintolakokemuksen -  ja mahdollistaa palautteen antamisen

Tiedättekö sen ahdistavan tunteen joissain ravintoloissa? Ruoka on pahaa, mutta ei kehtaisi oikein sanoa. Jos valitat ruoasta, saatat saada huonoa kohtelua. Hinta-laatusuhde ei kohtaa, etkä aio koskaan tulla uudestaan. Haluaisit jo maksaa ja lähteä, mutta tarjoilijaa ei näy missään tai et viitsisi vaivata häntä. Tarjoilija hymyilee ja kyselee teennäisesti, mutta epäluonnollisesti. Ravintolakokemuksesta puuttuu rentous ja nautiskelu kokonaan. Ravintolan menestys kuitenkin riippuu siitä, että he kuuntelisivat aidosti ja kiitollisena annettua palautetta! Sama toimii ihmisten välisissä suhteissa ja työelämässä myös asiakkaiden kanssa.

Toisin on onneksi lähimmässä intialaisessa. Ovessa lukee "We are happy to serve you!" ja se todella pitää paikkansa. Palvelu on aina ensiluokkaista, söitpä sitten paikan päällä tai noudit mukaan. Odotellessasi sinulle tuodaan teetä. Jos paikalla syödessäsi riisi uhkaa loppua, tarjoilija ehtii paikalle juuri ajoissa. Ruoka on hyvää ja tarjoilija osaa suositella vaihtoehtoja. Ei haittaa vaikka et tilaisi jälkkäriä, saat pienen sellaisen silti pyytämättä ;).. Laskun maksu sujuu kätevästi ja tarjoilijat ovat aitoja, juttelevat kanssasi eivätkä hämmästy kysymyksistä. He haluavat sinulle mukavat oltavat eivätkä odota sinun pukeutuvan ykkösiisi. 

p.s. eräs palveluntarjoaja pyysi palautetta ja kehitysideoita facebookissaan. Kerroin omat toiveeni hinnoittelun suhteen, johon firma vain vastasi, että "me ollaan jo tehty paljon mutta yrittäjän pitää saada rahaakin tästä". Hmm, no olkaa hyvät vain palautteesta, jota annoin kun pyysitte :D




lauantai 25. maaliskuuta 2017

Missä mennään kun Q1 alkaa olla lopuillaan?

Ihanaa lauantaiaamua! Kello on vasta päälle 7 ja olen jo käynyt ulkoilemassa ja kahvit juotu. Hoitokoira oli vieraassa paikassa vähän levoton, ja tepsutteli pitkin laminaattia, niin eihän se auttanut muu kuin nousta ylös, ulos ja lenkille :)

Ajattelin ottaa vähän takapakkia ja käydä läpi, miten alkuvuosi on mennyt. 

Kuva: Laura Anderson, Unsplash


Tammikuu
Lähes täysi palkka, 1 palkaton järjestöhommissa käytetty vapaa, josta sain kuitenkin ansionmenetyskorvauksen muualta. Lisäksi maksettiin lomarahoja n. 300€. Ostin 3 paitaa ja tapasin kavereita Helsingissä. Uutena vuotena tuli myös shoppailtua urheilukampetta. Aloin tammikuussa jo hakemaan töitä, koska nykyinen työ piti päättyä tässä kevään aikana. Taloudellisesti ihan bueno, etenkin lomarahojen takia. 

Helmikuu
Helmikuussa sain täyden palkan. Ostimme auton ja maksoimme siihen liittyviä kustannuksia. Kului muutenkin rahaa. Jatkoin ahkerammin työn hakua, kunnes sain tietää, että duunit jatkuu vielä jonkin aikaa nykyisessä paikassa. Ilmoittauduin kesälomamatkalle, mutta oli epävarmuutta siitä, toteutuuko se matkanjärjestäjän puolesta. Kävimme viikonlopun laskettelemassa upeissa maisemissa. Mökkeily tekee hyvää sielulle!

Maaliskuu
Tein peliliikkeen turhan suureksi kasvaneiden tilillä makaavien rahojen suhteen ja ostin ensimmäiset osakkeeni. Tein kauppaa tonnilla ja lähdin nyt mukaan myös Fondian listautumisantiin minimimerkintää hakien. Lisäksi matkasuunnitelmat meni uusiksi, mutta nyt on lennot ja osa majoituksista varattu ja maksettu. Nyt saa vaan laskea päiviä matkaan <3. Tuntuu aivan liian hyvältä ollakseen totta. Matka maksaa yhteensä kaikkinensa varmaan lähemmäs 1600€, mutta toisaalta olemme viisi päivää täyshoidossa ja nautimme järjestetystä ohjelmasta ja muutaman päivän sitten kuljemme oman mielemme mukaan. Tämä ei siis ole mikään ihan tavallinen loma, vaan majailemme aktiivilomakohteessa, jossa on aamusta iltaan ohjelmat+ruoat ja välipalat ja retket. 

Työpuolella ollut vähän vuoristorataa, välillä hyviä päiviä jolloin tunnen itseni tarpeelliseksi ja välillä sellaisia, että v-käyrä on koholla viimeistään kun lähtee kotiin. Yksi kotimatka aloin jopa ulkona vollottamaan pyörän selässä, kun harmitti ja ahdisti niin paljon. Ensinnäkin väsymys, liian vähäiseksi jatkuvasti jäävät yöunet, turhaan töissä istuminen (jos ei tekemistä) ja kurja keli kaiken kukkuraksi saivat mieleni matalaksi. Kotipuolella yritin takoa miehelle järkeä, että tarvitsen apua kotitöissä ja niitä pitää tehdä joka päivä. Nyt onkin sujunut paljon paremmin kotihommat, ne vain pitää reippaasti jakaa ja molempien tehdä oma osuus. 

Kumma miten aurinko tekee päivistä paljon parempia! Maaliskuun alussa kävin myös kosmetologilla ja ihon kunto alkaa pikku hiljaa paranemaan. Olen myös käynyt enemmän joogatunneilla nyt.

Tällä viikolla esittelin töissä yhtä tekemääni katsausta ja pyysin lisäideoita, mihin suuntaan sitä pitäisi lähteä kehittämään. Sain tästä tosi paljon kehuja ja glooriaa, joten tuli tosi tosi hyvä mieli :) Ehkä mä osaankin jotain? Laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen on minun vahvuuteni. Oli hienoa päästä näyttämään omia kykyjään! Eipä ne muuten edes tule esille, jos ei saa oikeaa tilaisuutta. Juuri tällaisista hetkistä on uran kannalta varmasti hyötyä, kun ylin johto näkee, että aidosti ymmärrät bisneksen ja markkinan.

Miten tästä eteenpäin?


Aion pitää likvidejä varoja edelleen n. 6000€ paikkeilla, jotta lomakassa on kunnossa ja toiseksi myös myöhemmin tänä vuonna tehtäviä matkoja ja mahdollista työttömyystilannetta ajatellen. Ja tietenkin jos koirille sattuisi jotain, mikä edellyttää vaativaa hoitoa, on kassassa oltava jotain. 
Nyt pitääkin odotella varmaan 2-3 kuukautta, ennen kuin pääsen tekemään seuraavia osakeostoja tai muita isompia sijoituksia. Kuukausisäästämisessä pidän vielä toistaiseksi vanhat minimaaliset summat. 

Miehellä on realisoitumassa "ennakkoperintöä" jossain vaiheessa, jolloin on hyvä hetki alkaa miettiä oman asunnon hankintaa uudelleen. Myöskin hänen mahdollisuudet tehdä työtä opintojen ohella ovat enää oikeastaan reilun vuoden päässä (jonka jälkeen tosin opinnot jatkuvat edelleen 3 vuotta). Nyt voin siis unohtaa koko asuntoasian hetkeksi ainakin. 

Nyt olisi hyvä aika itselleni yrittää tehdä parhaani töissä ja keskittyä. Vaikka ei kiinnostaisi, kannattaa silti paneutua aidosti sielustaan asti tehtävään. Jotainhan saa aikaan vain nopeastikin tekemällä, mutta se ei ole fiksua. 

Olinpa jo unohtanut, miten mukavaa on nauttia kaupungin rauhasta ja aamun ihanasta tunnelmasta viikonloppuisin. Oli mukava kölliä sohvalla ja kirjoitella, ja nyt uudelleen sänkyyn ;) 









tiistai 21. maaliskuuta 2017

Miten profiloitua talousbloggaajana?

Pitänyt kiirettä in real life, joten blogissa ei ole kummempia tapahtunut viime aikoina. Paitsi mainoksia olen saanut vihdoin tänne, jee :) Toivottavasti eivät häiritse teitä. Palautetta saa ja pitää aina antaa.

Olen miettinyt, miten kannattaisi profiloitua talousbloggaajana? Aihe on valtavan laaja, ja kaikki tietävät siitä jotain ja jokaisella on omat tapansa ja niksinsä. Olen kirjoittanut tähän mennessä enemmän päiväkirjamaisesti, mutta haluaisin valjastaa osaamispotentiaalini paremmin ja laadukkaampaan käyttöön. Lukijakuntani on aika vakiintunut tällä hetkellä, vaikkakin hienoisessa nousussa ollut koko ajan. Olisi hienoa päästä jossain vaiheessa blogin kanssa nextille levelille.




Monilla bloggaajilla on kirkkaammat tai selkeämmät profiilit. En lähde tässä listaamaan, koska Omavaraisuushaaste teki erittäin kattavan listauksen ihan vastikään. 

Olen miettinyt mm:
  • Huonossa taloustilanteessa olevat henkilöt. Miten päästä vipeistä eroon ja saada arjen taloudenhallintaa? Havainto: Ei tarpeeksi profiiliin osuvia lukijoita ainakaan kommentoimassa.
  • Naiset, jotka shoppailevat ja sisustavat. Itse en ehkä shoppaile tarpeeksi, jotta voisin luokitella itseni asiantuntijaksi ;)
  • Real-life-experiment esim. osakesijoittamisen aloittamisesta, kulutuksen vähentämisestä tms.
  • Tutkia osakemarkkinoilla työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä
  • Alkaa kirjoittaa myös osakkeista, ja tehdä omia analyysejä, kuten moni muukin bloggaaja
  • Urakehitys
  • Tasa-arvo
  • Talouspolitiikka
  • Miten raha-asiat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin...


Mistä te haluaisitte lukea? Mitkä aiheet teitä kiinnostavat blogissani? 


maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kirja-arvostelu: Sijoittajan käsikirja

Sijoitusalan asiantuntijoista puhuttaessa aika usein Karo Hämäläisen nimi nousee esiin. Pikaisen googlauksen perusteella kaveri on hyvinkin mielenkiintoinen ja tuottelias: hän kirjoittaa sekä romaaneja, lastenkirjoja ja kaikentyyppistä tietokirjallisuutta. Julkaisutahti on huima Wikipedian mukaan. 

Nimen tuttuus sai minut valikoimaan kirjaston hyllystä tämän jo aavistuksen vanhentuneen, vuonna 2005 painetun teoksen "Sijoittajan käsikirja"(Talentum, Karo Hämäläinen ja Suomen Arvopaperilehti Oy).

Talousbloggaajan arkea :)

Kirja on tiivis ja selkokielinen opas, käytännöllisillä vinkeillä ja humoristisen kansantajuisella otteella toisinaan sävytetty. Sen verran täytyy sanoa ajan ajaneen tästä ohitse, että some-aika, finanssikriisi ja kotimaassa käyty kauppa ovat muuttaneet hommaa rajusti. Voisi myös sanoa, että globalisaatio ja netin kehitys ovat muuttaneet sijoittamisen luonnetta. Kirja ei kuitenkaan ole pahasti vanhentunut, eli voisin sitä suositella jollekin insinöörityyppisemmälle kaverille, joka haluaa päästä alkuun sijoittamisessa. Itseäni spontaanina tunneihmisenä kirja hieman välillä tylsistytti ja täytyy myöntää, että ohittelin välillä osioita.

Näissä kirjoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että näiden asiapitoisuudesta voi olla varma vs. keskustelupalstakommentit. Kirjan luettuani Karo Hämäläisen nimi jäi mieleen ja voin taas jatkaa vähän viisaampana kotimaisen talous- ja sijoituskeskustelun seurantaa.

Löytyykö teiltä suosikkikirjaa tai oletteko lukeneet tämän Sijoittajan käsikirjan?



tiistai 14. maaliskuuta 2017

"Sijoittaminen on naisille voimaantumisen lähde"

Tässä blogikirjoituksessa viitataan täysin Nordnet-blogiin, paikan maajohtajan kirjoitukseen ja sen taustalla olevaan Terhi Piilosen graduun. Linkki blogiin: http://www.nordnetblogi.fi/sijoittaminen-on-naisille-voimaantumisen-lahde/08/03/2017/. Aivan loistava tekstinpätkä ja gradu taustalla (täytyy tutustua vielä paremmalla ajalla).

Sijoittaminen ja säästäminen ja niihin liittyvä tämän blogin kirjoittaminen todellakin ovat minun pieni salainen harrastukseni, joista saan voimaa. Todellakin välitän tästä yhteisöstä, joka kanssabloggaajista on syntynyt. Blogi auttaa tekemään parempia talouspäätöksiä omassa arjessa ja kannustaa pitkäjänteisempään elämäntyyliin.

Joshua Earle, Unsplash


Feminismi- ja tasa-arvokeskustelut ovat olleet meillä kotona ajankohtaisia. Samoin kuin mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Itse koen, että nuorena naisena perhe- ja työelämän yhdistämisen haasteet kohdistuvat tosi raskaasti nyt juuri meihin naisiin. Kotiin edes lyhyeksi pätkäksi jäävät miehet saavat sankarin mitalin, mutta naisia siitä syyllistetään. Lasten hankkiminen on rikos firmaa kohtaan ja toisaalta jos tulet raskaaksi ilman vakituista työsopimusta olet sossupummi. 

Lisääntymisikäisillä naisilla on tällä hetkellä yhteiskunnassa kerta kaikkiaan ihan hirveät paineet. 

Lisäksi miesten osuus kodin asioiden hoitamisesta jää edelleen alle puoleen useimmissa kodeissa. Perheellisten naisten kokonaistaakka on aika iso ja se pelottaa minua. Eikä tulevaisuuskaan näytä hyvältä, sillä eri tahojen esittämät uudet perhevapaamallit ovat mielestäni kaikki melko kummallisia...

Puhumattakaan siitä, miten naiset joutuvat tuomaan itseään esiin ja perustelemaan osaamistaan ihan eri tavalla. On lukuisia kokeita siitä, miten toisen sukupuolen nimeä (tai vaihtamalla sukupuolta) käyttämällä saakin yhtäkkiä ihan erilaista vastakaikua asiakkailta. 

Onneksi sijoittamisessa maailmantalous kohtelee naisia ja miehiä tunteettoman tasapuolisesti. Nykyään sijoittamisen voi tehdä myös täysin diskreetisti, kenenkään siitä tietämättä. Ei tarvitse edes käydä pankissa, kun tunnistautumisen voi hoitaa etänä ja kaupat hoitaa netissä. Myös säästämis- ja sijoitusblogia voi kirjoittaa tälleen anonyymisti :). 

Itse olen pari kertaa blogiuran aikana kummastunut kommenteista tai forum-keskusteluista, joissa kyseenalaistetaan minun (ammatti)osaaminen ihan täysin. Myönnän, että mun ongelma on tuoda esiin mun ajatukset - sekä täällä blogimaailmassa että oikeassa elämässä. Mulla vaan aivot toimii jotenkin siten, että päättelyketjut pyörii aika pitkälle ja lopputulemaa voi olla vaikea selittää. Pitää kyllä harjoitella tuota ja tuoda töissäkin esiin ajatuksiani ja perusteluja tekemilleni valinnoille. Mun valintoja ja toimintaa myös ohjaa ihan eri syyt ja motiivit kuin miespuolisia bloginpitäjiä. Tai tausta-ajatukset on samankaltaiset, mutta matka ja arkivalinnat erilaisia. Esim. minua ei kiinnosta pitkän tähtäimen sijoittajana juurikaan tunnuslukujen pläräily tai yhteen osakkeeseen tarkasti tutustuminen, vaan olen kiinnostunut kokonaiskuvasta ja toimialan tulevaisuudesta. 

Sijoittamista ei myöskään vieläkään hirveästi mainosteta naisille tai naisellisesti, mutta eipä se minua haittaa. Asiat on samoja meille kaikille :) 

Mitä ajatuksia tämä teema teissä herättää? 

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Törkeä "huoleton" helmikuu..

..ja maaliskuun alku. Ihmettelin mihin rahat on kuluneet... noh tässä selitys

  • Ostin 200 €:lla alusvaatteita.
  • Ostimme auton, maksoimme verot ja vakuutukset koko vuodelle. 
  • Ostin alennuksesta huippuhalvan toppatakin sekä outletista urheilutopit. (44 + 20 €)
  • Pyörä oli huollossa (123 €)
  • Maksoin oman ja miehen keikkaliput ja drinkit (50 € liput, 20 € drinkit). Keikka oli hyvä ja yksi kaivertamaan jäänyt unelma toteutettu :) 
  • Laskettelureissu: bensat 25 €, välinevuokrat ja rinneliput 50 €, ruoat n. 40 €
  • Sukujuhlamaksu ennakkoon (minä ja mies 44€)
  • Kasvohoito (aikaisempi palkkakausi 190€)
  • Kosmetiikkatilaus 71€ (kestää 2kk)
  • Yritystutkimusta varten tilatut tuotteet 85 €
  • Äitille synttärilahja 100 €
  • Osakkeita 1000 €:lla... eikä tässä vielä kaikki. 


Voi jestas miten höveli kuukausi! No toisaalta tässä oli paljon ns. pakollista ennemmin tai myöhemmin ostettavaa ja mietin tuota äidin synttärilahjan arvoa pitkään. Päätin kuitenkin tilata hänelle mielestäni tarpeelliset tuotteet, koska hän ei itse koskaan niitä ostaisi. Katsotaan pitääkö hän niistä vai meneekö palautukseen tai vaihtoon. Ihonhoidossa en nyt tingi, ennen kuin saan tilanteen hallintaan.

Sain toki myös ilmaista ruokaa parissakin tilaisuudessa ja mies maksoi tai järjesti muuten yhden teatteriesityksen liput.

Mutta anyway HÄRREGUUD!