lauantai 27. huhtikuuta 2019

Miten raskaus on vaikuttanut talouteeni ja elämääni?

Kolmisen kuukautta raskautta kohta takana. Tämä on ollut monella tapaa mullistavaa aikaa, eikä blogin pitäminen ole ollut ykkösenä mielessä. Tänä iltana kuitenkin minulla on kotona aikaa ja sen verran energiaakin, että ajattelin selkeyttää ajatuksiani ja purkaa kokemuksiani tähän tekstiin.

Talousasiat ja säästäminen

Enää  5 tai 6 oikeaa palkkapäivää ennen äitiyslomaa. Hurjimmillaan voisin saada vielä noin 6000 euroa säästöön, mutta toisaalta täytyy muistaa isot hankinnat ja kesään kuuluvat reissut. Auton vaihto hiukan pyörii miehenkin mielessä, mutta realistisesti siihen ei ole varaa. Junalla on aika vaikea reissata vauvan ja kahden koiran kanssa - tosin en ole vielä erikseen kysynyt VR:ltä olisiko meille sopivia ratkaisuja olemassa.

Olen yrittänyt laskea Kelan laskurilla äitiys- ja vanhempainrahan suuruutta, mutta en ole varma lopputuloksesta. Minulla nousi palkka kesken vuoden 2017 500 €/kk joten haluaisin tällä uudella palkalla laskea korvauksen, mutta en tiedä hyväksyykö Kela sitä. Pitäisi kuitenkin pärjätä tuolla rahalla ihan hyvin. Säästöön pitäisi saada kuitenkin mahdollisia (ja todennäköisiä) kotihoidontuen kuukausia varten.

Koska säästöjä ei rajattomasti kuitenkaan ole, eikä mies voi jäädä hoitovapaalle opintojen takia, täytyy sitten töihinkin palata suht aikaisin. Todennäköisesti osittaisen hoitovapaan turvin.

Kaksi ensimmäistä raskauskuukautta menivät talvihorroksessa ja varmaan vähän huonovointisuuden ja väsymyksen piikkiin; en juuri ehtinyt käydä kaupoilla tai ostella mitään. Rahaa kului kuitenkin runsaasti taas eläinlääkäriin.

Nyt olen lopettanut tai ainakin harvennan sokeroinnissa käyntiä  ja hiusten värjääminen on muutenkin kiellettyä, joten niistä syntyy säästöä. Äitiysvaatteita täytyy ostaa, mutta niitä ei tee mieli hankkia kuin välttämättömään tarpeeseen, kun tietää mikä on kokotarve.

Muutin hieman kuukausisäästöjäni ja osakkeiden ja rahastojen yhteenlaskettu arvo on nyt n. 6200. Puskurissa on n. 7000.

Kuva: John Looy, Unsplash.com

Liikunta ja harrastukset

Kuntosalin käyttö jäi tosi vähälle samoin kuin tammikuussa hankittujen suksien. Olin pahassa flunssassa ja pahoinvointi esti liikuntaintoa. Nyt uskon, että huonovointisuus on sen verran hellittänyt, että voin jatkaa kuntoilua. Tosin ohjatut tunnit jäänee jo väliin koska selkä kipeytyi tosi pahasti yin-joogassa ja vatsallaan tehtävät liikkeet on hiukan hankalia jo tässä vaiheessa. Pyöräily sykettä rajoittaen onnistuu sisällä ja ulkona.

Kävelylenkit koirien kanssa ovat kuitenkin koko ajan kuuluneet arkirutiiniin joskin ehkä tavallista hiukan rauhallisempina ja lyhyempinä.

Yhdistyshommiakin on keväällä ollut, mutta niistäkin olen selvinnyt.

Ruoka ja ostokset

Alussa tuli virheostoksia kun luulin, että mieli tekee jotain mutta ei sitten ehkä tehnytkään. Aiemmin söin paljon fetaa ja vuohenjuustoa mutta nyt niitä ei enää ole voinut syödä sellaisenaan. Kasvisruoan sijaan mieleni on tehnyt lihaa ja muuta proteiinia. Vichyä on pakko olla päivittäin. Töissä täytyy olla proteiinipitoisia välipaloja. En ole tarkkaan katsonut onko ruokakauppalasku nousussa vai laskussa (en ole vaan jaksanut tehdä budjettilaskelmia).
Työpaikkaruokailut on jatkuneet entiseen malliin, vaikka välillä onkin ollut vaikea löytää sekä mieleistä että raskaana olevalle sopivaa ruokaa. Parmesaania on ollut annosten päällä yms, en ole jaksanut ottaa huonoa omatuntoa noista kaikista. Liha- ja kalatuotteiden kanssa olen ollut tarkka. Vielä viime viikolla otin ravintolassa raejuustoa muina naisina, enkä edes muistanut että se olisi haitallista, no ei olekaan jos on Suomessa valmistettua.

Työ

Työmatka onnistui ihan hyvin, vaikka pahoinvointia oli ja hotellista ei saanut iltapalaa. Toisessa hotellihuoneessa taas ei ollut edes vedenkeitintä kun olin valmistautunut ja omat puuropussit messissä ;). Selvisin kuitenkin eikä tarvinnut edes oksennuspussia pitää mukana.
Töissä en ole ehkä pystynyt antamaan parhaintani huonon olon vuoksi, mutta olen edelleen pitänyt raskauden salassa. Viime viikolla kylläkin oli yhtenä päivänä kireä paita jakun alla, ehkä herkimmät saattoivat jotain nähdä kun mulla ei tavallisesti ole tämmöistä pömppää kuitenkaan :D. Pian aion jo kertoa töissä. Odotan että ajoissa kertominen vaikuttaa vain positiivisesti ja jaksamistilanteeni voidaan paremmin huomioida. Voihan toki käydä toisinkin päin, joku tietysti aina pettyy kun "juuri asiat oppinut" henkilö lähteekin pitkälle vapaalle.

Odotus

Vieläkään en uskalla täysillä hypätä tähän hommaan, mutta sydänäänien kuuleminen kyllä konkretisoi, että joku siellä elelee. Ensimmäiset sukulaiset tietävät nyt raskaudesta ja ensi viikolla pitäisi kertoa lopuillekin. Mies tutkailee jo käytettyjen vaunujen markkinoita, itseä ei ehkä noi varusteasiat niin vielä kiinnosta. Käytettynä kannattanee kuitenkin hankkia niin säästyy satasia. Onneksi meidän asuntoon ei mahdu mitään ylimääräistä, joten se rajoittaa hankkimasta turhaa. Yhtäkkiä näkyy vauvoja, kärryjä ja pieniä lapsia hauskoine juttuineen joka puolella. 

Edelleen siis vaan toivotaan että kaikki menis hyvin. Ajatus äitiyslomasta tuntuu mukavalta. Tiedättekö sellaiset ihmiset, jotka vaihtavat kotiin sesonkitekstiilejä ja koristeita, suunnittelevat ja toteuttavat pieniä matkoja ja käsityöprojekteja. Nauttivat elämästä ja tarttuvat pieniin mahdollisuuksiin iloita. Ihmisiä, jotka osaavat heittää nokkelia vitsejä kuten vaikka Sohvaperunat-tv sarjassa. Sellaista energiaa kaipaisin, se nyt puuttuu totisesta työminästäni kokonaan. 


perjantai 5. huhtikuuta 2019

Elämä muuttuu

Säästäminen on ollut tänä vuonna ajatusteni viimeisimpänä. Kirjoittamista ja sen tuomaa hyvää oloa on ikävä. Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet sairaan nopeasti, arjesta selviytyen. Helmi- ja maaliskuu olivat suhteellisen pienten menojen kuukausia, vaikka maaliskuussa meni taas eläinlääkäriin melkein 700 euroa (hammashommia..).
En ole jotenkin ehtinyt käydä missään tai ostaa mitään.

Just nyt tuntuu työn puolesta ihan *askalta. Tuntuu, että olen epäonnistunut esimiehenä monessa mielessä ja porukka on vaan niin kovin väsynyttä, kuten itsekin. Työpaikkani on aika vakavamielinen ja siellä vaaditaan kovia tehoja ja suorittamista. Sellainen ei tee minulle hyvää, kun olen luonnostaan itsekin suorittamiseen taipuvainen. Ei tule naurettua töissä, ei. Pikemminkin olen jumissa "fight or flight"-modessa kaiket päivät. Kyynisyys alkaa hiipiä esiin. Onneksi henkisesti en ole aikoihin kokenut taakkaa ja esimerkiksi nukun hyvälaatuista unta, uskoakseni. On ollut niitäkin jaksoja, että käsittelen ikäviä työasioita unissani kaiket yöt.

No kuuluuko aikuisen elämä olla tätä? Ettei jaksaisi mitään ja työ ei oikein anna mitään? Viikonloppuna hoidat pyykit, siivouksen, kaupassakäynnin sekä liikunnan. Suoritus sekin.

Nytkin mulla on hauska ja jännittävä työmatka edessä, mutta en löydä intoa itsestäni.

MUTTA. Fokus on siirtynyt uudelle alueelle, olen nimittäin raskaana. Hyvin alussa, eli epävarmuutta (keskenmenon mahdollisuus) on. Tilanne on kuitenkin se, että jonkin verran se näkyy jo ja muutaman viikon kuluessa en varmaan pysty enää peittämään. Johtuen edellämainitusta, olen aika haluton etsimään uutta työtä tällä hetkellä.

Olisin toki toivonut, että minulla olisi hyvät likvidit säästöt äitiyslomaa ajatellen, mutta päin vastoin kävi. Toki tässä on vielä kuukausia aikaa säästää. Mutta isoja hankintojakin pitää tehdä. Jos kaikki siis ylipäätään menee hyvin.

En ole vielä ehtinyt oikein innostua asiasta ja välillä ihan pelottaa. Mutta toisaalta ihailen peilistä vatsaa ja yritän lähettää pikkuiselle rakastavia ja lämpöisiä ajatuksia <3

Talouspuolella pitäisi ehkä keksiä uusi kohde Amerin myynnistä jääneille rahoille tai sitten otan ne säästöpossun puolelle (=käyttörahaksi mahdolliselle kotihoidontuen kuukaudelle?).

Tällä viikolla yhtenä päivänä oli tosi kurja sää. Jätin koirat minimihoidolle pitkän lenkin sijasta ja lähdin hoitamaan asioita, mutta otin sen myös "omana aikana". Ostin meille uudet verhot ja jotain pientä kivaa. Oli aivan ihana saada olla hetki rauhassa, vain itseä varten. Näitä pitää saada lisää, jos haluan palautua jatkossakin. Voi, kun oma työ voisi sisältää tuollaisia! Ehkä äitiyslomalla on mahdollisuus..?

Onkohan tässä nyt käymässä niin, että mimmistä tulee mamma? ;) Nuoruus jää taa?