Raha voi joskus muodostua kompastuskiveksi ystävysten välille.
Oletko joskus menettänyt ystäviä rahan takia?
Itse en voi sanoa menettäneeni, mutta jotkut ystävyyssuhteet ovat jääneet kokonaan alkamatta. Ilmeisesti siksi, etten ole tarpeeksi varakas/design/hieno/kaunis, whatever.
Seuraan parhaillani tilannetta, jossa miespuolinen porukka vanhoja ystäviä on järjestämässä polttareita. Juhlapaikka on _luonnollisesti_ tuhansien kilometrien päässä, erittäin kalliissa maassa, ja suunnitellut aktiviteetit mm. helikopteriajelua ja limusiinikyytejä.
Järjestävä ydinporukka koostuu erittäin hyvissä ammateissa olevista poikamiehistä, joilla raha ei edes käy mielessä. Nyt rällätään kuin viimeistä päivää. Ymmärrän kyllä, että jos rahaa olisi rajattomasti, varmaan itsekin hakeutuisin huikeisiin seikkailuihin sen avulla. Tässä tapauksessa valtaosalla osallistujista on todellakin hyvä taloudellinen tilanne, jolloin ohjelma ja lokaatio varmaan sopivat melkein kaikille. Mutta muutama kutsutuista on opiskelijoita, joilla ei ole mitään tuloja.
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa opiskelijakaverit joutuvat joko 1) realisoimaan viimeisetkin säästönsä, siis ne, joilla oli tarkoitus elää tulevat lukuvuodet, tai 2) kieltäytymään osallistumisesta taloudellisiin syihin vedoten.
Polttareiden idea toki on järjestää avioituvalle henkilölle jotain todella kivaa viimeisinä "vapauden" hetkinä, mutta myös kokoontua ystävien kesken. Tuntuu, että lähes kaikkien polttarien kohdalla joudutaan tasapainottelemaan sen kanssa, että mikä on sopiva budjetti. Toisilla kun budjetti on pyöreä nolla joka tapauksessa, eikä sillä välttämättä saada oikein mitään kivaa järjestymään.
|
Kuva: Sidharth Bhatia, Unsplash |
Illanvietto meillä vai teillä?
Asuminenkin voi aiheuttaa ongelmia eri taloustilanteissa olevien ystävien välille. Illanistujaiset tuppaavat kasaantumaan tilavassa hienossa asunnossa tai omakotitalossa asuvien luokse. Dyykatuilla huonekaluilla sisustettuun kerrostalokaksioon ei välttämättä tee mieli järjestää kutsuja, kun ei ole tilaa eikä poreallasta.
Sydämen viisautta olisi tietenkin olla ihminen ihmiselle - ystävä toiselle, tilanteessa kuin tilanteessa. Nähdä sen talousaspektin läpi. Ei ne kahvit nyt niin erilaiselle maistu Iittalan tai Ikean kupista. Jokaisella meillä on tarve hyviin ihmissuhteisiin ja mahdollisuus purkaa murheita, niitä kun on rikkaillakin.
Onpa hieno laukku, mistä hankit sen?
Vaatteet ja merkkituotteet tai ulkonäköasiat yleisesti voivat myös aiheuttaa skismaa. Hyvä itsetunto tosin auttaa tässäkin asiassa. Todellinen ystävyys kestää kaikki elämän vaiheet ja asioista sovitaan rehellisesti, toisista huolehtien.
Minä tunnen toki kateutta rikkaammille ystävilleni esimerkiksi merkkilaukuista, asunnoista, kesämökeistä ja matkoista. Selviytymismekanismina yritän ajatella, että teen järkevämpiä pitkäjänteisempiä talouspäätöksiä kuin he. Vaikka se on vain illuusio :D.. Raha ei kuitenkaan lopulta tee onnelliseksi, ja usein kulissit romahtavat.