sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Myisinkö asuntoni?

 Update update.

Tienaan nyt osittaisella hoitovapaalla bruttona n. 2900 € palkkaa + 162 € joustavaa hoitorahaa. Veroprosentin kanssa olen vähän kikkaillut, tykkään nimittäin säästää tulevaan kulutukseen veronpalautusten kautta. Lisäksi ensimmäistä kertaa tein työhuonevähennyksen kuluvalta vuodelta. Myös  pienehkö palkankorotus hieman muutti loppuvuoden tienestiarviota.

Tulevaisuudessa olisi tarkoitus maksaa autovelka miehelle pois (jäljellä 4700 €), ja sen jälkeen kerätä lisäpuskuria uuden asunnon ostoon. En tiedä, tekeekö aikataulun kanssa niin tiukkaa, että jätän rahastot ja osakkeet toistaiseksi edelleen tauolle.

Meillä on siis tarvetta muuttaa isompaan asuntoon. Mieheni on edelleen ensiasunnon ostaja, joten hän voisi ottaa siitä asunnosta isomman siivun. Mulla nyt ei kyllä käteisbufferi (7000 €) riitä uuden ostoon vielä hetkeen. Se, mitä minun pitäisi pohtia ja laskeskella auki on, jätänkö nykyisen asuntoni sijoitukseen vai en.

Maksoin asunnostani 129 500 € vuonna 2017. Alueelta on myyty äskettäin remontoituja vastaavan kokoisia asuntoja käsittääkseni n. 150 000 € hintaluokassa. Omassa asunnossani remontti on tehty v. 2013 eli täällä kyllä voi elää vielä ilman mitään remonttia joitakin vuosia. Haaste tulee olemaan sopivan vuokralaisen löytäminen, kun kaupungissa on paljon uutta asuntotarjontaa. Toki näin mukavalla sijainnilla paljon vähemmän. Ja toinen haaste hallinnoida asuntoa, jos itse asuisimmekin toisessa kaupungissa.

Leikitäänpä vähän.

1. Skenaario, myyn nykyisen asuntoni

Myyn asunnon hintaan 135 000 - 140 000 € (en myisi alle tuon alarajan).

-    Teen voittoa n. 8000 € ja mulle jää käteen lainan kuittaamisen jälkeen 38 000 €

-    Menetän sijoitusasunnon oletettavan arvonnousun ja mahdollisuuden kasvattaa asunnon avulla varallisuutta ns. "itsestään" --> kymmenen vuoden päästä mulla on vain oma kalliimpi asuntoni, mutta ei sijoitusasuntoa. 

- Ei remonttikuluja tai muita yllättäviä kuluja.

- Ei tyhjien kuukausien riskiä. 

- Ei ylimääräistä vaivannäköä.

5 vuoden päästä

Omistus uudesta asunnosta n. 150 000 €
Lainaa uudesta 95 000 €
Netto-omaisuus asunnoista n. 55 000 €

10 vuoden päästä

Omistus uudesta asunnosta n. 150 000 €
Lainaa uudesta 80 000 €
Netto-omaisuus asunnoista n. 70 000 €

2. Skenaario, jätän nykyisen asuntoni sijoitukseen

Teoreettisesti laina + yhtiövastike jäisivät jopa 50-100 € kohtuullista vuokraa pienemmiksi, joten asunnolla pystyisin keräämään periaatteessa remonttipuskuria hiljalleen itsestään.

- Riski, että remontteja täytyy tehdä, tarvitsen rahaa tai lainaa niihin.

- Tyhjien kuukausien riski n. 600 €/kk ylimääräistä kulua/menoa.

- 5 vuoden kuluttua olisin maksanut asunnosta jo 50 % eli omistaisin sen nykyarvossaan 130 000 € ja lainaa olisi jäljellä n. 85 000 €

- 10 vuoden kuluttua omistaisin sen edelleen, arvonnousu edelleen huomioimatta 130 000 € ja lainaa olisi jäljellä 70 000 €. 

5 vuoden päästä

Omistus uudesta asunnosta n. 150 000 €
Nykyinen asunto  n. 130 000 €
Yhteensä: 280 000 €
Lainaa uudesta n. 125 000 €
Nykyisestä n. 85 000 €
Yhteensä: 210 000 €

Netto-omaisuus asunnoista: 70 000 €

10 vuoden päästä

Omistus uudesta asunnosta n. 150 000 €
Nykyinen asunto 130 000 €
Yhteensä: 280 000 €
Lainaa uudesta n. 110 000 €
Nykyisestä n. 70 000 €
Yhteensä: 180 000 €

Netto-omaisuus asunnoista: 100 000 €

Mitä tästä opimme?

Laskelmani ovat varovaiset ja todella karkealla tasolla lasketut. Ne eivät huomioi arvonnousua tai -laskua, palkankorotuksia jne. eivätkä ne huomioi myöskään tulevia perhevapaita tai akuutteja yllätyksiä elämässä. Lisäksi tässä ei huomioida korkotason muutoksia, eikä sitä, että lainani ovat tällä hetkellä lähes ilmaiset. 

Viidessä vuodessa ero skenaarioiden välillä olisi 15 000 €, eli kyllä tuolla hintaa jo kannattaa vähän hoitaa sijoitusasuntoakin. Lisäksi tässä on ajateltu, että uusi asumismuotoni edelleen on hyvin kohtuullinen perhekokoon nähden ja lainan osuus tuloista jää molemmissa skenaarioissa sellaiseksi, että siitä selviää pienemmälläkin palkalla. 

En jaksa laskea 20 vuoden päähän, mutta you get the math. Silloin mun skidi ehkä muuttaa omilleen, mä oon viiskymppinen ja lainat maksettu! Plus, asunnoista vapautuvilla vakuusarvoilla on ehkä mahdollista tehdä järkevää asuntoshoppailua jatkossakin. 

Sekava teksti, mutta auttoi minua siinä, että kannattaa pitää tämä asunto. 

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Taloustilanteeni hoitovapaan päättyessä

Moikka kaikki! 

Sielun tekee mieli kirjoittaa. Mutta sielu ei halua nähdä talouslukemia. Mutta se on tän blogin aihe, joten ei auta kuin repiä laastari irti. 

Mennään suoraan asiaan: 
 Varat 
  •  Asunto 130 000 (arvio)
  • Rahastot ja osakkeet 9000 
  • Säästötili 7300 

  Velat 
  •  Asuntolaina 100 600 
  • Opintolaina 6200 
  • Autolaina miehelle 5200 

 Nettovarallisuus 34 300 

Positiivinen yllätys perhevapailla oli lomarahat ja lomat, jotka työnantaja maksoi vanhempainvapaan päättyessä. (Toisaalta tämä tarkoittaa, että vuosilomia ei juurikaan ole tänä vuonna.) Pärjäsin tuloillani erinomaisesti, ja säännöllisen säästämisen / sijoittamisen katkaisin vasta hoitovapaalle siirtyessä. 

Negatiivinen "yllätys" oli, että en pystynyt pihistelemään hoitovapaalla, kuten olin ajatellut. Vaan normaali elämä jatkui. En himoshoppaillut, mutta tein mm. yhden pienen remonttiprojektin ja olen ostanut tavaraa tarpeen mukaan. Myöskään supervoimat eivät vieläkään tehneet minusta arjen sankaria, vaan paljon syötiin kalliimpaa valmista ja jopa Wolt-tilauksia. Arjen ylellisyyksistä olen luopunut, eli kalliita kampaajakäyntejä, kukkia ym. en ole ostellut. Tulevaan työn aloitukseen varauduin ostamalla Tori.fi:stä siistin mekon, kengät cittarin alesta ja sisäkengät netistä.

Ilman auton hankintaa nettovarallisuuslukema olisi mielestäni "OK". Osakkeet ja rahastot ovat nousseet hurjan paljon ja säästötililtä on kadonnut 2700 € hoitovapaakuukausien aikana. Olin siis varautunut hoitovapaaseen kymppitonnilla. Hoitovapaalla olin yhteensä 6 kuukautta. Hoitovapaalla tukia sain n. 470 € + lapsilisä 94 € kuukaudessa. Asumistukea emme saaneet, koska asumiskulut ovat niin pienet. 

Kokemusteni perusteella perhevapaita ei kannata pelätä taloudellisessa mielessä. Etenkin korona-aikaan kulut pienenevät helposti, vaikka jotkin vauvojen harrastukset voivatkin olla kalliita. Ja tarvikkeita voi ostaa äärimmäisen kalliilla tai äärimmäisen halvalla. Ja vähemmän on vähemmän, tavaraa alkaa nimittäin kertymään ihan sikana, joten esim. vaatteiden suhteen kannattaa olla tarkkana mitä ostaa tai vastaanottaa jos saa ilmaisia vaatesäkkejä :O).

Kuva: Mike Palmowski, Unsplash.com


Mitäs nyt?

Tästä eteenpäin teen lyhyempää työviikkoa ja lapsi aloittaa hoidossa. Tienaan siis nettona vähemmän kuin ennen lapsen saamista. Toivon saavani joustavaa hoitorahaa kompensoimaan erotusta (en ole aivan varma saanko sitä). Lapsen päivähoitomaksut puolitetaan miehen kanssa ja niiden suuruudesta ei ole vielä tietoa. 
Tarkoitus on säästää palkasta isomman asunnon käsirahaan, maksaa autolaina miehelle pois ja aloittaa taas sijoittaminen. Tylsältä tuntuu, mutta katsotaan mihin se raha riittää. Tärkeää on myös aika lapsen, perheen ja myös liikunnan parissa.

Haaveilen edelleen yritystoiminnan käynnistämisestä (lisätulojen toivossa), isommasta lapsikatraasta ja vakaasta taloustilanteesta. 

Ihanaa iltaa ja uutta viikkoa lukijat!