lauantai 17. helmikuuta 2018

Olen antanut periksi...

En ole viime kuukausina enää löytänyt itsestäni sitä puolta, joka innostuu säästämisestä ja hyvistä talousvalinnoista. Olen käytännössä ostellut ihan mitä mieli tekee ja lievittänyt henkisiä ja fyysisiä "tuskia" ostamalla. Ihan kaikki hankinnat on tullut käyttöön ja hyötyyn, eli sikäli tarpeellisia asioita toki. Säästöön vaan ei ole jäänyt sillä tavalla, kuten toivoisin. Lisäksi hankintahammasta kolottaa vielä.

Haluaisin hankkia seuraavia asioita:
- meikkivoide (mineraalimeikkipuuterin rinnalle)
- urheilusukkia
- uudet treenikengät
- sisäpyöräilykengät
- syke/sporttikello (en omista yhtään kelloa)
- pyjama
- sänkyä pitäisi fiksata, joko uusi petari tai tyyny, ergonomia kuntoon selkäkipujen ehkäisemiseksi


Rahaa on taas mennyt:
- kosmetologi (vuosi edellisestä)
- hoitotuotteita edellämainitun suosituksesta, kaikki käytössä, yhtään turhia ei ole kaapeissa
- reppu (sattumalta sain myös yhden repun treenikäyttöön, jess!)
- villatakki
- toppi
- kirppikseltä urheilutoppi ja mekko
- eläinlääkärissä on jouduttu käydä poikkeuksellisen paljon
- toiselle koiralle hankittu uusi takki
- auton korjailua ja huoltoa
- autovero
- drinksulla käyntiä duunikavereiden kanssa

Huoooh ja lista jatkuu! Milloin mä oikeen ehdin rikastua kaiken tämän ostelun keskellä ja milloin olisin tyytyväinen eikä MITÄÄN tarvitsisi hankkia. Ja jaksaisi syödä pelkkää kaurapuuroa monta päivää.. :O Mutta AINA jotain hajoaa/loppuu/on ehdottoman tärkeä hankkia.

26 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen.
    Olen asettanut itselleni kuukausittaisen säästötavoitteen, mutta pidän sen sen verran löysänä, että pieleen ei mene jos tavoite ei toteudu.

    Itse vietän taas jo toista kuukautta ihan minimiostoilla. Loppuvuonna meni matkaan,lahjoihin, itseeni, vaatteisii ja muuhun paljon rahaa. Toisaalta en edes suunnitellut viettäväni nuukakuukausia,mutta sellainen näyttää helmikuustakin tulevan.

    Ehkä tärkeintä nyt on, että et mene miinukselle, ei siis velkaa lisää. Joka tapauksessa maksat asuntolainaa, eli saat jotain kuitenkin säästöön. Ja kun olet tarvittavat asiat ostanut ja kevätkin tulee, niin ehkä mielikin taas kannustaa säästämään enemmän.

    Älä ainakaan luovu tavoitteistasi,nyt ne vain hidastuvat. Tsemppiä, kyllä se siitä!

    VastaaPoista
  2. Itsellä oli viime vuonna loppuvuodesta jokainen kuukausi täynnä uusia tarpeita... Nyt oon ollut joulukuun alusta asti ostamatta mitään turhaa ja seuraavaksi ajattelin antaa itselleni luvan shoppailuun huhtikuun palkasta. Pitää ensin saada taloutta vähän tasapainoon ja puskuria kerättyä.

    Yritän tällä hetkellä miettiä jokaisen mielihalun kohdalla että tarvitsenko ko. asiaa ihan just nyt. Olishan se kiva ostaa uutta, mutta usein se tarve ei ole kuitenkaan ole ihan niin akuutti kun aivoni yrittävät vihjailla :D

    https://tuhlarisaastaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, yli 2 kuukautta shoppaamatta ja matkaa jäljellä.. hieno tavoite!

      Poista
  3. Oletko miettinyt mistä tuo hankintavimma on pohjimmiltaan lähtöisin? Mainitset oravanpyörän, mistä voisi päätellä että et ole ihan varma arvoistasi ja tavoitteistasi... erityisesti kun blogisi näyttäisi pyörivän rahan ympärillä enimmäkseen. Merkitys, siinä avainsana jolla pääsee alkuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En puhuisi ehkä hankintavimmasta mutta nyt kun palkkatulot on ok tasolla, voin vihdoin tehdä myös semi-tarpeellisia hankintoja eli ei pelkästään pakon edessä. Mutta arvoristiriitaa koen kyllä useinkin!

      Poista
  4. "Hassua" että kirjoitat että motivaatio ja innostus on hävinnyt koska juuri sinun blogisi ansiosta mä innostuin säästämisestä ja erityisesti sijoittamisesta pari kuukautta sitten! En muista mitä kautta blogiin päädyin mutta löysin sun tilanteesta paljon samaa kuin omastani, vaikka minun ainoa velka on opintolaina. Ja oon ehkä vähän harkitsevampi kuluttaja. ;) Kuitenkin, late-20s mimmi, joka haluaa säästää, päästä veloista eroon ja vaurastua - ollaan ihan samiksia! Halusin kai vaan sanoa, että vaikka sun oma innostus on kateissa niin tiedätpähän ainakin, että innostat muita. :)

    Luulisin, että kuten elämässä yleensäkin niin myös säätämisessä ja taloudenhallinnassa on kausia. Joskus innostaa enemmän ja joskus vähemmän. Tärkeintä olisi yrittää luovia niiden nousujen ja laskujen lomassa niin, että ainakaan lisää takapakkia eli velkaa ei syntyisi, kuten Anonyymi myös sanoi.

    Lisäksi ollaan varmaan kaikki samaa mieltä, että elämässä ei voi saada kaikkea joten täytyy priorisoida mikä on tärkeintä. Onko se sitten 50€ säästössä vai saman verran kosmetologilla, se on jokaisen oma päätös. Seurausten kanssa on sitten elettävä, suuntaan tai toiseen.

    Tästä tuli nyt vähän pitkä stoori heti ensimmäiseksi kommentiksi. :D Mutta siis ettäs tiedät! Oot inspiroiva! Ja uskon kyllä että palaat taas säästäväisemmälle polulle ja innostus taas löytyy. Elmerin tapaan tosin minäkin ehdottaisin hieman pohtimista siitä, että voisiko niitä mainitsemiasi tuskia hoitaa jollain toisella tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Emmi kiitos kommentistasi ja mahtava kuulla, että olet saanut jotain ajatuksia blogistani! Enpä olisi arvannut, kommenttisi kyllä piristi mieltä :).

      Poista
  5. Minulla tulee vieläkin mieleen että ostanko tuotteen vai ostanko vapaa-aikaa (eli paljon joudun antamaan vapaa-aikaa että saan tuotteen). Sitten kun lasken asian niin haluankin vapaa-aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo laskukaava on kyllä ainutlaatuisen hyvä. Harmi vaan, että itsellä vapaa-ajan mahdollisuus siintää, öö no 25 vuosittaista lomapäivää.. en usko että taloudellinen riippumattomuus olisi minulle kovin realistinen, mutta aika näyttää. Uskon mä kyllä ihmeisiinkin :)

      Poista
  6. Mullakin tökkii. Siis elämä yleensä. Uudelleen aloittamisen taito on tärkein. Epätoivoissani jo oli, kun esim. kävelyharrastus katkesi hyvän alun jälkeen. Tänään kuitenkin ekaan kertaan kahteen viikkoon sain aikaiseksi mennä! Se tunne kun motivaatio hukassa... voin samaistua! Yks ilta googlettelin arvoja. Mitä arvot on, mitä omien arvojen mukainen eläminen on. Kävelymotivaatiota auttoi, kun hoksasin, kuinka monen arvon toteutumiseen se mulla linkittyy. Jotenki vaan olin unohtanut... Lue omia tekstejäsi, niistä voi löytyä vastaus! Itse varmaankin vain hyväksyisin maltillisemman tason säästämiseen (jos siis nyt ymmärsin tilanteen oikein), budjetin on oltava tasapainoinen. Hankintojen kohdalla miettisin, kuinka olennainen se on arvojen toteutumisen kannalta. Esim. hankin piikkikengät, koska talvikengät multa puuttuu kokonaan ja kumisaappaissa oli liukkailla vaarallista kävellä, kävelemättä jättäminen puolestaan ois saanut elämän menemään huonommin oikeastaan joka osa-alueella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tällä hetkellä inspiroi enemmän liikunta/urheilu, koska se tasapainottaa elämääni (stressaavahko työ) parhaiten. Tänä talvena muuten olen välttynyt vilustumisilta ym. itsekin, koska vihdoin mulla on hyvä toppatakki ja mm. ne piikkikengät tuli syksyllä hankittua! Ulkoilu on maistunut!

      Poista
  7. I feeel you. Onko meikkivoiteen pakko loppua nyt? Juoksullaan tartten juoksurepun vesisäiliöllä. Hierojalla ois ihana käydä... lista on loputon.oon paska rahankäyttäjä vielä seuraavassa elämässäkin.

    VastaaPoista
  8. Mä luulen, että meillä kaikilla tulee näitä vaiheita. Välillä kun tuntuu, ettei oma vaurastuminen edisty mitenkään, sitä jumahtaa miettimään onko tässä mitään järkeä. Nytkin salkku miinuksella, vaikka joka kk sinne jotakin laittaa, tuntuu, että oma tavoite on kaukana saavuttamattomissa... Sitten taas pitää kaivaa se positiivinen puoli asiasta esiin...

    Onko elämä oikeasti sen arvoista, että kituuttaa pelkästään? Kyllä pitää saada välillä elääkin! Välillä törsätään ja sitten palataan takaisin ruotuun. Nyt sulla on ainakin "ostoslista" olemassa. Tiedät mitä tarvitset ja kun se shoppailuhimo iskee, ostat ne. Itsellä se ainakin auttaa/ helpottaa "himoa" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juuri näin kyllä itsekin ajattelen. Masensi kun vertailin omia lukujani muiden talous/sijoitusbloggarien lukemiin. Mulla puhutaan tonneista kun muilla on kymppitonneja tai satkuja.

      Poista
    2. Moi, uusi lukija ilmoittautuu :)
      Jos yhtään lohduttaa, niin on myös meitä, joilla niiden kymppitonnien edessä on miinusmerkki ja sinun lukusi näyttävät todella upeilta ja tavoittelemisen arvoisilta!

      Poista
    3. Kiitos huipputsempistä ja tervetuloa mukaan blogijengiin :)

      Poista
  9. Tuota tuota... näyttäähän tuo listana pitkältä mutta osa noista on varmasti ihan tarpeellisia ja jopa pakollisiakin (ainakin autovero jos kerran auton omistaa).

    Mutta mutta... joskus kaikki vaan tuppaa loppumaan ja sattumaan yhtäaikaa ja menot tuntuvat olevan loputtomia. Auto hajoaa, tulee vesilaskun tasaus ja vakuutusmaksu jne.

    Kaikki kuukaudet eivät ole veljeksiä keskenään. Kun tärkeimmät menot on hoidettu, ei välttämättä seuraavina kahtena kuukautena mene juuri mitään rahaa. Eli tärkeintä olisi saada pysymään menot ainakin vuositasolal kurissa, jos kuukausitasolla tuntuu että se on mahdotonta.

    Noista listaamistasi jutuista voisin sanoa että ilman sporttikelloa pärjäät varmasti (puhelimessakin on monia hyviä sovelluksia). Lisäksi tarvitsetko kaikkia muita listaamiasi treenijuttuja kerralla? Sänky täytyy olla kunnollinen, joten palkitse vaikka itsesi uudella sängyllä kun osingot ovat tulleet.

    Tsemppiä tsemppiä, kyllä se siitä säästöksi muuttuu

    VastaaPoista
  10. Tutkailin listaasi ja kyllähän sieltä löytyy paljon sellaisia niinsanottuja ei pakollisia menoja ja ostoksia. Mielestäni asia on aika simppeli: olet mieluummin investoinut näihin juttuihin kuin laittanut rahat säästöön. En siis sano että tässä olisi mitään väärää mutta sinähän se itse päätät mihin rahasi käytät :D Ja nyt kun palkkaakin tulee enemmän niin myös löytyy lisää ostettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee. Joo pakollisuus on vähän eri skaalalla jos mietin jotain afrikan kylää tai sitten vertailen itseäni pinnallisesti vaikkapa nyt muihin kuntoilijoihin salilla (ts. varusteet).

      Poista
  11. Itselläkin nyt vaihe, että meinaa vähän tökkiä säästämisen suhteen. En varsinaisesti ostele tavaraa, mutta on niin kivaa viettää ystävien kanssa aikaa harrastaen, matkustellen ja ravintoloissa syöden ja niihin näyttää uppoavan rahaa kyllä koko ajan budjetoitua enemmän. Toisaalta saan siitä elämään niin paljon hyvä ja positiivista virettä, että joudun koko ajan puntaroimaan mielessäni onko se säästöjen kartuttaminen sittenkään sen arvoista. Sisäistä arvokeskustelua, siitä että elämä on elämää varten vs. taloudellinen riippumattomuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisiko noissa muuten ehdottaa ystäville jotain edullisempia vaihtoehtoja markkinoimalla niitä muuten vain hauskempina? Esim. ulkona syöminen tai juominen --> kokataan itse jotain hauskaa. Tai leffassa käynti --> halvempi näytös/sarjaliput jne..

      Poista
  12. Siis ilmiö on tuttu. Kun aikansa kituuttelee, tulee kituutteluväsymys. Vielä jos on pitkään ollut ostamatta hankinnat alkaa kasaantumaan. Paremmin voi toimia välillä sekin, että miettii kuinka hankintoja ajoittaa. Ostokierteen katkaisuun itsellä on auttanut sisäinen tsemppi "olen tähänkin asti pärjännyt ilman tätä, miten välttämätön se nyt on?".

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  13. Moikka!

    Kiitos mielenkiintoisesta blogista, olen sitä jo tovin seurannut! :)

    Musta tuntuu, että sun pitäisi ekana lopettaa itsesi soimaaminen. Shoppailut on kuitenkin jo tehty. Jos ja kun nyt on tarvetta erinäisille hankinnoille, suosittelisin tekemään ne nyt, mutta sitten pitämään taukoa shoppailuista (toki eläinlääkärit jne. välttämättömyydet on eri asia).

    Itse aion siirtyä systeemiin, jossa säästöön menevä osuus menee automaattisena tilisiirtona palkkapäivänä säästötilille. Silloin ei tarvitse miettiä, onko motivaatiota säästämiseen - ja lopun summan voi sitten huoletta kuluttaa :)

    Kovasti tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, tosi mukava, että olet löytänyt tiesi tänne. Kivalta näyttää teidän uusi bloginne myös! Juuri noin se toimii, että säästöön ensin ja sitten katsellaan, miten loppusummalla pärjää.

      Poista
  14. Pikku takapakki säästötalkoissa tekee vain hyvää!
    Sehän vain osoittaa kuinka tärkeätä säästäväinen elämä on, vain repsahtanut voi sen ymmärtää. Olen varma, että kohta taas teet säästölistoja ja nautit suunnitelmallisista ostoista.

    VastaaPoista