Kuinka minusta tuli osakesijoittaja?

Katohan! Ekonomimmi on kuulkaas nykyisin osakesijoittaja.

Kuva: Chris Li, Unsplash

Matka tähän päivään kesti 2,5 - 3 vuotta siitä hetkestä, kun tajusin, että haluan tälle polulle. Aloitin täyspäiväisen työelämän joskus vuoden 2013 aikana ja valmistuin yliopistosta vuoden 2014 keväällä. Olin ollut sitä ennenkin töissä aika paljon, mutta säästöön ei ollut jäänyt mitään. Pidin hätävarana säästötilillä jatkuvasti n. 3000 €, mutta se oli käytännössä pelkkää opintolainaa. Otin opiskelujen aikana täydet opintolainat (yli 16 000€).

Kun tajusin astuneeni työelämään, ihmettelin, miten rahaa ei kuukausipalkasta jäänyt käytännössä mihinkään ekstraan, vaikka elin mielestäni edullisesti eikä minulla ollut lapsia. Ja toisaalta aloin ihmettelemään, että tätäkö tämä elämä sitten on loppuun asti, töissä käymisen kurjuutta.

Vuonna 2014 päädyin yt-neuvottelujen ollessa päällä lukemaan blogeja ja kirjallisuutta säästämisen ja sijoittamisen aiheesta. P.Ohatan blogi tuli silloin tutuksi, ja luin itselleni käänteentekevän kirjan "Erilainen ote omaan talouteen" (Havia, Lappalainen, Rinta-Loppi, 2014)

Päätin, että minun on otettava itseäni niskasta kiinni, ja kasvettava oman talouteni valtiattareksi. 

Vuonna 2014 aloin opettelemaan ja sisäistämään näitä oman talouden hallinnan ajatuksia, jotka sitten vuoden 2015 kesästä alkaen kirjasin ylös blogiini.

Syksystä 2015 jouduin kuitenkin taloudellisesti hankalaan tilanteeseen, kun mieheni muutti pois ja jäin yksin maksamaan vuokra-asuntoa. Arjen hallinta oli aika haastavaa työmatkoineen, hankalan vuokra-asunnon kanssa ja viikonloppureissuineen etäsuhteessa. Rahaa paloi, eikä rahaa jäänyt säästöön toivomallani tavalla. Sain kuitenkin maksettua sen verran opintolainaa, että toteutuneilla opintolainavähennyksillä vuonna 2016 sain maksettua pois opintolainaa reilusti päälle 3000 € kerralla "ilmaiseksi".

Kirjoitin silloin blogiini: "Haluan taloudestani iloisen ja huolettoman, ehkä ottaa jopa muutamia askelia kohti taloudellista riippumattomuutta."

Keväällä 2016 eli noin vuosi sitten sain uuden työpaikan ja pääsin muuttamaan miehen kanssa samaan kaupunkiin. Vuokrakustannukset putosivat radikaalisti, samoin kuin mm. autoilun menot ja työhön liittyvät kustannukset (työmatkat, edustus jne). Myös palkka nousi hieman. Aloin saamaan keskimäärin ihan hyvin rahaa säästöön palkasta.

Koska halusin rahani tuottavampaan käyttöön, eikä asuntosijoittamiselle ollut mahdollisuutta, päätin ostaa ensimmäiset osakkeeni nyt keväällä 2017. Ensimmäiset osingotkin kilahtivat tilille, noin vain "ka-tsing" :) Osakkeiden ostamisen jälkeen olen seurannut paljon aktiivisemmin pörssiä ja tarkistanut kurssit päivittäin. Vaikka tarkoitukseni ei ole treidata, on mielenkiintoista seurata omistamiaan yhtiöitä ja mitä niistä spekuloidaan. Aion jatkaa osakkeiden hankkimista rauhalliseen tahtiin ainakin niin kauan, kunnes oman asunnon ostaminen tulee oikeasti ajankohtaiseksi ja lainan maksaminen nousee mahdollisesti prioriteetiksi (riippuu koroista). Voi olla, että siihen menee vielä jopa pari vuotta.

Mitä tämä säästäminen ja sijoittamisen aloittaminen on sitten vaatinut?
Ei mitään ihmeellistä. Lähes jokainen meistä joutuu kuitenkin miettimään ja valitsemaan, mihin rahaa laittaa. Kaikkea ei voi saada, eikä ainakaan heti. Olen tehnyt valintoja ja tullut viisaammaksi. Välillä tuhlannut kunnolla. Hitaasti, mutta varmasti niitä euroja kuitenkin kertyy kasaan.

(vaikka esim. ostaisi uudet ihanat maastojuoksutkengät)

Järkeä on kuitenkin tullut päähän. Esimerkiksi nyt vaihdoin puhelinta, niin ostin kaverilta vanhan... Säästin toivottavasti monta satasta hankintahinnassa ja toivottavasti puhelimella on vielä käyttöikää jäljellä.

Toivottavasti ensi vuonna osingot on jo satasia ja työtilanne jopa nykyistä parempi. En voi uskoa, että siitä on jo vuosi, kun muutin tänne. Etukäteen vuosi tuntuu järjettömän pitkältä ajalta, ja taaksepäinkin tämä tuntuu melko vuoristoradalta. Valitettavan paljon alamäkeä mahtuu tunnelmallisesti tähän vuoteen, mutta talouspuolella onneksi tasaista nousua.

Näillä mennään ja toivotaan parasta!