sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Talvikauteen varautuminen käynnissä

Olen viime aikoina antanut vain mennä. Nimittäin rahan. Olen ollut leväperäinen ja sallinut itselleni helpon elämän niiltä osin, kuin pystyn. Työssä vaaditaan nyt ihan erilaista energiatasoa kuin ennen ja haluan panostaa helppoon arkeen siltä osin, kuin voin.

1. Kosmetiikka. Olen ostanut kesän ja syksyn aikana miettimättä kaikki tarvittavat tuotteet aina kun edellinen loppuu tai jopa kaksi varastoon. Iho alkaa jaksottain olla priimakunnossa, mitä nyt hormonit sekoittavat sen kerran kuussa. Vuosi meni hoitaessa ja oikeaa tapaa etsiessä!

2. Vaatteet. En halua käyttää arjessani aikaa miettimiseen, ettei ole mitään päällepantavaa. Päivitin treenipöksyt uusiin, joista ei näy pikkarit läpi. Harmitti puolikuluneet ja parittomat sukat, niin ostin kolme pakettia saman tein henkkamaukan sukkia ja nappasinpa samalla paketin aluspöksyjäkin kassalle. Kävin myös sovittamassa housuja ja löysin parilla kympillä hyvät tyylikkäät housut, vietettyäni ensin noin viikon sokoksella hikisenä etsimässä. Ostinpa myös kotimaista tuotantoa silkkipaidan ja toisen tyylikkään arvokkaamman paidan. Käyvät syksyn juhliin ja työkäyttöön erinomaisesti. Nyt myös kirppikseltä löytyi ohimennen sovittamatta musta kynähame ja mustat suorat housut, bravo! Kantsii aina silloin tällöin pyörähtää kirpulla.

3. Koirille ostin eläinkaupasta käsittääkseni kotimaista muonaa ja erikoisöljyä. Olen aika vakuuttunut, että ruoan laatu on hyvä, joten varmaan jatkossakin ostan ainakin osittain tuota kalliimpaa ruokaa. Pitipä koiraa käyttää lääkärissäkin tässä kuussa.

4. Salikortti. Ostin tosiaan vuodeksi eteenpäin treenit. Melkoinen sitoutuminen, mutta toisaalta siinä on porsaanreikiä jos tulisi muutto tai sairastuu pidemmäksi ajaksi.

5. Ruoka. Olen antanut mennä ja ostanut edelleenkin meidän talouteen 80 % ruoasta. Maksanut miehen ruokia ja yhteisiä kahvilla käymisiä. Lounaan syön joka päivä ulkona 6,30 € hintaan. Lidli on onneksi mun salimatkan varrella

6. Parturi. Vihdoin olin ihan tyytyväinen parturikäyntiin. Oli nimittäin miehinen mies saksien päässä ja se oli reipasta hommaa. Sain rentoutua ja lukea lehteä ja olin ennen klo viittä kotona :). 59 € pesun kera. Onneksi tätä tukkaa ei tarvitse saksia kuin ehkä puolen vuoden välein. Värjäyshaaveet olen unohtanut.

Vielä pitäisi hankkia talveksi villakangastakki ja reppu, mahdollisesti työmatkapyöräilyyn käyvät vedenpitävät housut ja pahimmille pakkasille talvikengät.

Koska asunnon osto voi olla hilkulla, täytyy nyt jarrutella. Eihän mulla kohta ole käsirahaa kasassa tällä menolla.

Onneksi saan pian ensimmäisen korkeamman palkan ja joulukuussa veronpalautuksia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti