Armon vuonna 2016 tapahtui suuria muutoksia. Niitä on yleensä tullutkin vähintään puolen vuoden välein, mutta nyt vaihdoin sekä asuinkaupunkia että työpaikkaa samalla kertaa. Uusien kokemusten avulla ihminen oppii, mutta en ole varma ovatko kaikki kokemukset silti välttämättä hyväksi. Vuosi tuntuu näin jälkikäteen raskaalta. Kesälomaa oli vain viikko ja muutokset kyllä veivät voimansa.
- Uusi työ. Erilainen kuin vanha. Tavallaan helpompaa ja erilaista, mutta monestakin syystä aika tylsää. Henkilöstöedut paljon huonommat kuin vanhassa. Toisaalta nimekäs konserni ja saan työssäni oppia haluttua tämän hetken osaamista. Minulla on vain ollut kerta kaikkiaan vähän liian vähän töitä. Ottaen huomioon sen, että minulla on yleensä joka paikassa aina liian vähän töitä, tämä vajaus on tuntunut aika rankalta. Työuupumus koska liian vähän tehtävää. Olen melko tehokas ja kaipaan pientä painetta. Toisaalta en väitä, ettenkö olisi nauttinutkin tilanteesta. Parempi joskus niin päin, ettei huku jatkuvasti töihin. Perselihakset tiukilla ja sallitut nettisaitit kahlattu tuhat kertaa.
- Uusi kaupunki, isompi, enemmän mahdollisuuksia. Halpa asuminen, matkustaminen muualle työlästä ja siten kalliimpaakin. Muutama uusi hyvä ystävä. Kokeillut uusia harrastuksia.
- Muutama lyhyehkö ulkomaanmatka. Mukavia piristysruiskeita ja ihania muistoja jäänyt mieleen!
- Taloudellisesti etenkin muuton jälkeen on mennyt hyvin. Olen saanut säästöön rahaa reilusti joka kuukausi, siitä huolimatta, että olen pitänyt palkattomia vapaita.
- Opiskelin ja valmistuin täydennyskoulutuksessa! Koulutus maksoi kaiken kaikkiaan n. 1300 €. Pitäisi panostaa siihen edelleen ja luoda nimeä, en vain tiedä mistä aloittaa. Somessa jakaminen tai mielipiteiden esittäminen ei vielä tee kenestäkään asiantuntijaa...mutta en keksi oikein muutakaan tapaa.
- Tavoitteet, tavoitteet, tavoitteet. Koko ajan pitäisi olla enemmän, kauniimpi, rikkaampi, vapaampi, pitää kodista huolta, ulkoiluttaa koiria enemmän, syödä terveellisesti, säästää enemmän... En ole oikein saanut tehdä tarpeeksi mitään mistä nauttisin. En ole päässyt koirien kanssa kunnon metsävaelluksille, en ole päässyt tarpeeksi joogaamaan, sup-lautailemaan pääsin vain kerran... ruokahedonismia on kyllä harrastettu useasti. Aurinkoa olisin kaivannut paljon enemmän. Kesän istuin toimistossa.
Mietin pitkään vuoden 2017 tavoitteita. Nyt vain tuntuu siltä, etten haluaisi asettaa yhtään tavoitetta itselleni. En pysty enää enempään. Olen väsynyt. En jaksa mitään ekstraa. Pelkkä arjesta selviäminen tuntuu taistelulta tässä kaamos + luistinrata-ilmastossa.
Siksi aionkin tänä vuonna olla asettamatta mitään virallisia tavoitteita. Elän taloudellisesti oppimani mukaan, mutta aion myös panostaa itseeni ja ottaa riskejä. Jos vain lomaa löytyy, saatanpa lähteä joogaretriitille, vaellella metsissä ja kerätä marjoja ja töissä ollessa käydä hemmotteluhoidoissa. Valokuvata, maalata, joogata.. juoda kurkuma-lattea ja shoppailla Ruohonjuuressa. Lukea sijoituskirjoja, uskoa itseeni ja taloudelliseen kehitykseeni. Unelmissani perustaa yrityksen, ja innostua niin, että en malta nukkua! Aion siis - nauttia, njuter, enjoy, disfrutar, genießen - kaikilla kielillä!
 |
| Julia Caesar, Unsplash |
p.s. jatkan etf-säästämistä 80€/kk, asp-säästöjä 50€/kk ja pyrin palkasta siirtämään aina n. 400-500€ säästöön. Jos työtilanne vakiintuu, ostan sijoituskämpän, jos ei vakiinnu niin maksan opintolainaa tai odotan pörssilaskua ja nappaan osakkeita. Työtilanteen epävarmuus estää tekemästä kunnollisia suunnitelmia.
Oikein! En aio itsekään tehdä mitään sen kummempia typeriä tavoitteita. Luulenpa että tulos on silti lähes sama ilman tavoitteita kuin niiden kanssa =D
VastaaPoistaSinulla ainakin, kun hyvät toimintamallit ovat sisäsyntyisiä ;)
PoistaKuulostaa siltä, että sinulla on elämässä arvot kohdillaan! Juuri niin sen pitääkin olla, että tavoitteet joustaa elämän mukaan eikä päinvastoin. :) Tulos on varmasti, kuten Osinkokuningas sanoi, parempikin jos toimii niin päin. Itse yritän myös elää mukava elämä ja nautinto edellä, kuitenkaan unohtamatta omia säästötavoitteitani. Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogiasi, kun aikalailla samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa ollaan! Jos kiinnostaa voi minunkin blogin puolelle kurkata, vaikka olen vasta pääsemässä alkuun talousasioiden kanssa. :)
VastaaPoistaKivalta vaikuttaa sinunkin blogi, ainakin matkakuume heräs :) Kiva kun kommentoit!
PoistaMä niin ymmärrän tuon liian vähistä tehtävistä johtuvan uupumuksen. Minä ainakin nautin, kun on jatkuvasti työlistalla tekemistä. Olen ollut muutamassa työssä, jossa iso osa päivästä menee netissä surffaillessa ja se on tosi epämotivoivaa. Siinä käy helposti niinkin, että ne vähäisetkin tehtävät alkaa tuntua ylivoimaisilta. Oletko pyytänyt lisää hommia? Onko mahdollista työpaikan puolesta kouluttautua lisää? Pystyisitkö aikaa käyttää esim verkostoitumiseen tai muiden osastojen/ihmisten töihin tutustumiseen? Aikaa kannattaa myös käyttää oman työtehtävän kehittämiseen ja innovointiin.
VastaaPoistaMäkään en halunnut tavoitteita sen enempiä asettaa vanhojen rinnalle. Tuo itseensäpanostaminen ja nauttiminen kuulostaa tosi hyvälle :)
Pitäisi olla esimiehen tiedossa tilanne. Olen aina pyytänyt että voisi olla lisääkin hommia, mutta ehkä ihan niin radikaalisti en ole sanonut kuin tilanne välillä on ollut. Työni kattaa jo sinällään kaikkien osastojen toimintojen tuntemista. Saas nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessan, nyt just on mennyt tosi hyvin vuoden ekat työpäivät :)
PoistaLuin tämän postauksen nyt kolmannen kerran ja vast kommentoin. Kuulostaa oikeasti aika hyvältä tavoitteelta olla kerrankin tavoittelematta konkreettisesti mitään. Itselläni on edessä varmasti ns. hullu ruuhkavuosi, koska todennäköisesti edessä on viimeinen ylityö-mahdollistettu vuosi ja siten viimeiset mahdollisuudet tehdä ylitöitä ja saada niistä hyvät rahat säästöön. Niinpä tavoite olla tavoittelematta mitään ihmeempää, kuulostaa oikeasti aika hyvältä!
VastaaPoistaJa tosiaan, liian vähän töitä voi oikeasti olla kuluttavampaa, kuin se, että töitä on hieman liikaa.
Tuleva vuotesi kuulostaa raskaalta, kun siihen yhdistää arjen pienten lasten kanssa. Mutta, kunhan muistat tämän kokonaiskuvan, että tilanne ei jatku ikuisesti, jaksat todennäköisesti paremmin. Ja olethan jo nyt ehtinyt oppia niin paljon, että hyvät tavat pysyvät käytännössä.
Poista